Kyberuhkat sosiaali- ja terveydenhuollossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

dc.contributor.authorAlastalo, Enna
dc.contributor.departmentfi=Hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Hoitotiede|en=Nursing Science|
dc.date.accessioned2024-06-06T21:31:11Z
dc.date.available2024-06-06T21:31:11Z
dc.date.issued2024-05-26
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan kyberuhkia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulta lähtien. COVID-19-pandemian aikana sosiaali- ja terveydenhuolto jäivät haavoittuvaisiksi kyberhyökkäyksille ja kyberhyökkäysten määrä viisinkertaistui. Tutkielman tarkoituksena oli kansainväliseen kirjallisuuteen pohjaten kuvata sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdattuja kyberhyökkäyksiä, niiden vaikutuksia ja niihin varautumista. Tutkielmassa tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää kyberuhkien valmiussuunnitelmia. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin helmikuussa 2024 neljään eri tietokantaan: PubMed, CINAHL, Cochrane ja Scopus. Näistä tietokannoista saatiin viitteitä 793. Mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkielmaan valittiin 10 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimuskysymysten ohjaamana muodostettiin kolme kategoriaa: kyberhyökkäykset, kyberhyökkäysten vaikutukset ja kyberhyökkäyksiin varautuminen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon oli kohdistettu viisi tunnettua kyberhyökkäystä. Kyberhyökkäysten keskeisiä vaikutuksia olivat potilastietojen menetys, laboratoriojärjestelmän kaatuminen, internet-yhteyden katkeaminen, päivittäisten poliklinikkakäyntien ja kiireettömän leikkaustoiminnan vähentyminen sekä henkilökunnan uupuminen. Kyberhyökkäyksiin ei ollut varauduttu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, ja valmiussuunnitelmien puuttuminen pahensi kyberhyökkäyksien vaikutuksia. Kyberhyökkäyksiä tarkasteltaessa tunnistetiin hyviä toimintatapoja niihin varautumiseen, joita voidaan hyödyntää valmiussuunnitelman luomisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa tulisi luoda kyberhyökkäyksiä varten valmiussuunnitelma, jotta sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelut pystyttäisiin tuottamaan poikkeustilanteesta huolimatta. Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista kyberhyökkäyksistä ovat kiristyshaittaohjelmia, ja kiristyshaittaohjelman yhteydessä voi tapahtua myös tietomurto. Tietomurtojen vaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta potilaan sekä organisaation näkökulmasta.
dc.format.extent42
dc.identifier.olddbid195050
dc.identifier.oldhandle10024/178104
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/3647
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024060645799
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178104
dc.subjectsosiaali- ja terveydenhuolto, kyberhyökkäys, kyberuhka, varautuminen
dc.titleKyberuhkat sosiaali- ja terveydenhuollossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Enna_Alastalo_opinnayte.pdf
Size:
583.6 KB
Format:
Adobe Portable Document Format