Retrospektiivinen tutkimus TYKS:ssä vuosina 2015, 2016 ja 2017 tehdyistä tärykalvonpaikkausleikkauksista

dc.contributor.authorHyysalo, Mikko
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi|en=Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery|
dc.date.accessioned2020-04-20T21:01:45Z
dc.date.available2020-04-20T21:01:45Z
dc.date.issued2020-04-07
dc.description.abstractMyringoplastia eli tärykalvon paikkausleikkaus on korvakirurginen toimenpide, jossa tärykalvoreikä paikataan yleensä autologisella siirteellä. Yleisimmin käytettyjä siirteitä ovat ohimolihaksen lihaskalvo ja korvalehden rusto. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaikkien TYKS:ssä vuosina 2015–2017 leikattujen myringoplastioiden leikkaustuloksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Seurattuja muuttujia leikkauksissa ovat tärykalvoreiän etiologia ja koko, siirremateriaali, saman korvan paikkausleikkausten lukumäärä, tupakointi ja diabetes riskitekijöinä, leikkausviilto, leikkaava kirurgi ja histoakryylin käyttö sidosaineena. Leikkaustuloksia arvioidaan tärykalvoreiän sulkeutumisella seurannassa ja PTA4 muutoksella kuulokäyrästä pre- ja postoperatiivisesti vertailtuna. Tutkimuksessa käytetyt tiedot kerättiin retrospektiivisesti potilasasiakirjoista. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki TYKS:ssä tärykalvon paikkausleikkauksessa käyneet potilaat vuosina 2015–2017. Kohderyhmään ei sisällytetty pienten tärykalvoreikien rasvapaikkauksia, eikä laajemman korvan alueen leikkauksen yhteydessä tehtyjä paikkausleikkauksia. Tutkimukseen sopivia potilaita oli 114 ja leikattuja tärykalvoja yhteensä 125. Reikien sulkeutumista seurattiin 1 kk:n ja 6–12 kk:n kontrolleissa. Tarkastelluista leikatuista tärykalvoista 54 % pysyi sulkeutuneina 6–12 kk:n kontrollikäynneillä. Tämä onnistumisprosentti on alhaisempi kuin kirjallisuudessa tai vastaavissa tutkimuksissa. Tutkituilla muuttujilla (etiologia, leikkausviilto, tärykalvoreiän koko, käytetty siirremateriaali, histoakryylin käyttö, diabetes, tupakointi, leikkaava kirurgi) ei ollut tilastollista merkitsevyyttä perforaation sulkeutumiseen 6–12kk:n seurannassa. Kuulokäyristä PTA4 parani keskimäärin 4,19 dB kaikissa leikkauksissa ja luottamusväli 95 % oli 2,30-6,06. Tämän tutkimuksen perusteella tärykalvon paikkausleikkausten tekniikkaa tullaan analysoimaan ja muuttamaan TYKS:ssä leikkaustulosten parantamiseksi.
dc.format.extent18
dc.identifier.olddbid166260
dc.identifier.oldhandle10024/149396
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11413
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020042019367
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149396
dc.subjectTärykalvoreikä, paikkausleikkaus, histoakryyli
dc.titleRetrospektiivinen tutkimus TYKS:ssä vuosina 2015, 2016 ja 2017 tehdyistä tärykalvonpaikkausleikkauksista
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Hyysalo_Mikko_opinnayte.pdf
Size:
570.88 KB
Format:
Adobe Portable Document Format