Taloudellisten resurssien ja kilpailullisen menestyksen välinen yhteys ammattilaisjoukkueurheilussa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko SM-liigaseurojen välillä havaittavissa taloudellista epätasa- arvoa ja heijastuuko tämä seurojen kilpailulliseen menestykseen kausina 2018/19–2024/25. Tutkielma tarkastelee SM-liigaseurojen taloudellisten resurssien ja kilpailullisen menestyksen välistä yhteyttä suomalaisen ammattilaisjääkiekon kontekstissa. Aineisto koostui 91 seura-kausi-havaintoparista, jotka perustuivat EY:n Liigaraporttien auditoituihin tilinpäätöstietoihin ja SM-liigan runkosarjatuloksiin. Kilpailullista menestystä mitattiin runkosarjasijoituksella ja pisteet per peli -keskiarvolla. Taloudellisina muuttujina tarkasteltiin liikevaihtoa, henkilöstökuluja, liikevoittoa ja vakavaraisuutta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatio- kerrointa, Spearmanin järjestyskorrelaatiota sekä Gini- ja variaatiokertoimia. Lisäksi lineaarisella regressio- analyysilla arvioitiin korrelaatiotulosten robustisuutta. Tutkimustulosten perusteella SM-liigaseurojen välillä esiintyy selkeitä taloudellisia eroja, joilla havaitaan ole- van yhteys myös kilpailulliseen menestykseen. Taloudellisesti vahvimmat seurat saavuttavat keskimäärin parempia kilpailullisia tuloksia, ja erityisesti henkilöstökulut ovat voimakkaimmin yhteydessä menestykseen. Myös liikevaihdon ja menestyksen välillä havaitaan positiivinen yhteys, mutta yhteys on heikompi kuin henkilöstökuluilla. Operatiivinen kannattavuus ei havaintojen perusteella ole tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä kilpailulliseen menestykseen. Vakavaraisuuden yhteys kilpailulliseen menestykseen on positiivinen, mutta tulkinnaltaan vähemmän yksiselitteinen. Tulokset tukevat aiempaa urheilutaloustieteellistä kirjallisuutta, jonka mukaan taloudelliset resurssit ja erityisesti henkilöstökuluihin kohdistuvat panostukset ovat keskeisiä kilpailullisen menestyksen selittäjiä. Tutkielma täydentää kansainvälistä urheilutaloustieteellistä tutkimusta tuottamalla empiiristä näyttöä suomalaisen jääkiekkoliigan kontekstista. Samalla tulokset osoittavat, että SM-liigan kaltaisessa palkkakatottomassa eurooppalaisessa sarjaympäristössä taloudelliset erot voivat heijastua kilpailulliseen dynamiikkaan, vaikka yhteys ei ole kaikilla kausilla täysin suoraviivainen.