Onnistuuko visuaalisen ärsykkeen orientaation erottelu ei-tietoisesti ilman varhaisen näköaivokuoren toimintaa normaaleissa aivoissa : TMS-tutkimus

dc.contributor.authorLeino, Kalle
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|
dc.date.accessioned2020-03-04T22:00:33Z
dc.date.available2020-03-04T22:00:33Z
dc.date.issued2019-12-09
dc.description.abstractKokeessa tutkittiin ei-tietoisen näköhavainnon hermostollista perustaa. Sokeanäkö on ilmiö jossa primaarin näköaivokuoren (V1) leesiosta kärsivät potilaat pystyvät tiedostamattomasti havaitsemaan ja tunnistamaan visuaalisia ärsykkeitä ilman tietoisuutta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, pystytäänkö transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) aiheuttamaan sokeanäkö terveillä koehenkilöillä ja selittyykö ilmiö varhaisella näköaivokuorella vai sen ohittavilla subkortikaalisilla radoilla normaaleissa aivoissa. Kokeessa tietoisuutta mitattiin subjektiivisella dikotomisella (näin / en nähnyt) arviolla ja ärsykkeen orientaation erottelukykyä pakkovalintatehtävällä. Kokeessa käytettiin kahta eri mittaista SOA:a (engl. stimulus onset asynchrony). Aineisto analysoitiin Bayesilaista lineaarista sekamallia (engl. linear mixed-effect model) käyttäen. TMS:llä saatiin aikaan tietoisuuden suppressio. Koehenkilöt onnistuvat ei-tietoisessa ärsykkeen orientaation erottelussa yli arvaustodennäköisyyden. Laskettiin signaalidetektioteorian avulla herkkyysindeksi d’ selvittämään tietoisuuden yhteyttä oikeiden vastausten osuuteen ei-tietoisten ärsykkeiden orientaation erottelussa TMS-tilanteissa. Oikeiden vastausten osuus väheni tehtävissä, kun tietoisuus heikkeni. Tietoisuuden heikentyessä oikeiden vastausten osuus läheni arvaustodennäköisyyttä. Tutkittiin TMS:n vaikutusta vastauskriteeriin c subjektiivisessa arviotehtävässä. Vastauskriteerin konservatiivisuus oli suurempi TMS-tilanteessa kuin kontrolli-tilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että osa ei-nähdyiksi arvioiduista ärsykkeistä on todellisuudessa ollut tietoisia. Tulos viittaa siihen, että sokeanäkö ei ole todellinen ilmiö terveillä koehenkilöillä, vaan seurausta visuaalisen havaintokynnyksen alarajoilla tapahtuvasta osittain tietoisesta prosessoinnista ja konservatiivisesta vastauskriteeristä subjektiivisessa havaitsemistehtävässä TMS-tilanteessa. Tutkimuksen päätulos ei tue varhaisen näköaivokuoren ohittavien ratojen osallisuutta ei-tietoisessa orientaation erottelussa.
dc.format.extent32
dc.identifier.olddbid165933
dc.identifier.oldhandle10024/149069
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10751
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202003047204
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149069
dc.subjectTMS, V1, sokeanäkö, tietoisuus
dc.titleOnnistuuko visuaalisen ärsykkeen orientaation erottelu ei-tietoisesti ilman varhaisen näköaivokuoren toimintaa normaaleissa aivoissa : TMS-tutkimus
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Leino_Kalle_opinnayte.pdf
Size:
718.12 KB
Format:
Adobe Portable Document Format