Metylaatioprofiloinnin vaikutus atyyppisten meningeoomien riskiluokitukseen

dc.contributor.authorSannikka, Ville
dc.contributor.departmentfi=Biologian laitos|en=Department of Biology|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Science|
dc.contributor.studysubjectfi=Fysiologia ja genetiikka|en=Physiology and Genetics|
dc.date.accessioned2025-04-16T21:05:15Z
dc.date.available2025-04-16T21:05:15Z
dc.date.issued2025-03-13
dc.description.abstractMeningeoomat ovat yleisimpiä primaarisia kallonsisäisiä kasvaimia ja ne saavat todennäköisesti alkunsa lukinkalvon meningoteliaalisesta solukosta. Meningeoomat aiheuttavat kasvaimen sijainnista riippuen erilaisia, vakavuusasteeltaan vaihtelevia neurologisia oireita. Meningeoomat jaetaan kolmeen eri gradukseen, joista graduksen 1 kasvaimet ovat hyvälaatuisia ja hitaasti kasvavia, mutta graduksen 2 ja 3 kasvaimet ovat aggressiivisempia ja uusiutuvat herkemmin. Graduksen 2 atyyppisten meningeoomien uusiutumisriskin ennustaminen on erittäin hankalaa pelkästään histologian perusteella, johon nykyiset Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset pohjautuvat. Metylaatiostatuksen määrittäminen mahdollistaa entistä tarkemman uusiutumisriskin ennustamisen atyyppisille meningeoomille. Tässä tutkielmassa selvitettiin retrospektiivisesti metylaatioluokka (Ben 1–3, Int A/B tai Mal) 17:lle Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) leikatulle atyyppiselle meningeoomalle. Metylaatioluokka määritettiin kasvainten metylaatiostatuksen sekä kopiolukumuutosten avulla. Metylaatiostatuksen selvittämiseen käytettiin Heidelbergin yliopistollisen sairaalan (UKHD), Hopp:n lasten syöpäkeskuksen Heidelberg (KiTZ) ja Saksan syöpätutkimuskeskuksen (DKFZ) kehittämää ja ylläpitämää Brain Classifier -luokittelualgoritmia. Kopiolukumuutokset tutkittiin R ohjelmistolla conumee 2.0-paketilla. Tutkielma toimii osana käytettävän menetelmän validointia Tyks genomiikan laboratorion käyttöön ja osana tutkielmaa tehtiin myös ISO 15189:2022 mukainen prospektiivinen riskienarviointi. Tutkielmassa todettiin, että 47 % näytteistä kuuluu matalamman uusiutumisriskin metylaatioluokkiin ja 53 % korkeamman uusiutumisriskin metylaatioluokkiin. Matalamman uusiutumisriskin näytteissä ei havaittu kromosomi 22q alimäärän lisäksi juurikaan muita kopiolukumuutoksia, kun taas korkeamman uusiutumisriskin näytteissä havaittiin lukuisia kopiolukumuutoksia, joista merkittävimpiä olivat kromosomien 1p ja 22q alimäärät. Euroopan neuro-onkologian yhdistyksen suositusten perusteella matalan uusiutumisriskin potilaiden seurantaa voidaan harventaa, mikä koskisi puolta tämän tutkimuksen aineiston potilaista.
dc.format.extent69
dc.identifier.olddbid197513
dc.identifier.oldhandle10024/180552
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19863
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025041628082
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/180552
dc.subjectAtyyppinen meningeooma, metylaatioprofilointi, metylaatioluokitus, kopiolukumuutos
dc.titleMetylaatioprofiloinnin vaikutus atyyppisten meningeoomien riskiluokitukseen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Sannikka_Ville_Opinnayte.pdf
Size:
4.88 MB
Format:
Adobe Portable Document Format