Sosiaalisen ahdistuksen yhteys kasvonilmeiden havaitsemiseen binokulaarisessa kilpailussa

Abstract

Kasvonilmeet toimivat vihjeenä siitä, mitä ihmiset ajattelevat ja tuntevat, joten niiden oikeanlainen ja tehokas tulkinta on tärkeää. Sosiaalisen ahdistuksen on havaittu vaikuttavan siihen, kuinka tarkkaavaisuus suuntautuu eri kasvonilmeisiin ja kuinka eri kasvonilmeitä tulkitaan. Uhkaavat kasvonilmeet kiinnittävät tarkkaavaisuuden herkemmin sosiaalisesti ahdistuneilla kuin terveillä ihmisillä, kun taas positiivisilla kasvonilmeillä efekti on päinvastainen. Yksi menetelmä kasvonilmeiden prosessoinnin tutkimiseen on binokulaarisen kilpailun tilanne, jossa molempiin silmiin näytetään samanaikaisesti eri ärsyke, jolloin aivot eivät pysty muodostamaan niistä yhtä yhtenäistä kuvaa, vaan aivojen täytyy priorisoida jompi kumpi ärsyke. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, onko sosiaalinen ahdistus yhteydessä eri kasvonilmeiden havaitsemiseen binokulaarisen kilpailun tilanteessa, kun testaushetken tunnetila, yleinen ahdistuneisuus ja masentuneisuus kontrolloidaan. Sosiaalista ahdistusta tutkittiin jatkumona normaalipopulaatiossa, eli koehenkilöiden ei tarvinnut täyttää diagnostisia kriteereitä. Binokulaarinen kilpailu toteutettiin käyttäen peilistereoskooppia, joka näyttää tietokoneen ruudulla olevista kahdesta kuvasta samanaikaisesti toisen kuvan toiseen silmään ja toisen toiseen silmään. Ärsykkeinä olivat pelokkaat, vihaiset, iloiset, surulliset, inhoavat ja neutraalit kasvonilmeet sekä kontrolliärsykkeinä talon kuvat, joita näytettiin sadalle koehenkilölle, jotka olivat pääosin yliopisto-opiskelijoita. Ensimmäinen hypoteesi tutkimuksessa oli se, että pelokkaat ja iloiset kasvonilmeet dominoivat enemmän kuin neutraalit kasvonilmeet. Toisen hypoteesin mukaan sosiaalinen ahdistus on yhteydessä korkeampaan pelokkaiden ja vihaisten kasvonilmeiden dominanssiin sekä kolmantena hypoteesina oli se, että sosiaalinen ahdistus on yhteydessä vähäisempään iloisten kasvonilmeiden dominanssiin. Tulosten mukaan pelokkaat ja iloiset kasvonilmeet dominoivat neutraaleja kasvonilmeitä enemmän sekä vihaiset kasvonilmeet inhiboituivat, eli ne dominoivat vähemmän kuin neutraalit kasvonilmeet. Sosiaalinen ahdistus oli yhteydessä vähäisempään iloisten kasvonilmeiden dominanssiin, mutta ei pelokkaiden tai vihaisten kasvonilmeiden dominanssiin. Negatiivisen tunnetilan havaittiin olevan yhteydessä korkeampaan inhoavien ja iloisten kasvonilmeiden dominanssiin. Vihaisten kasvonilmeiden inhibointi sekä useiden efektien replikointi samassa tehtävässä olivat uusia tutkimustuloksia. Aihe vaatii lisää tutkimusta jatkossa, jotta voitaisiin tarkemmin selvittää mitkä tekijät selittävät sosiaalisen ahdistuksen yhteyttä kasvonilmeiden havaitsemiseen.