Samassa myrskyssä mutta eri veneissä: COVID-19 ja eriarvoisuus

dc.contributor.authorHelske Satu
dc.contributor.authorYlöstalo Hanna
dc.contributor.authorKoskinen Henri
dc.contributor.organizationfi=INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva|en=INVEST Research Flagship Centre|
dc.contributor.organizationfi=sosiologia|en=Sociology|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.11531668876
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.45485937705
dc.contributor.organization-code2603303
dc.converis.publication-id68441638
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/68441638
dc.date.accessioned2022-10-28T13:44:35Z
dc.date.available2022-10-28T13:44:35Z
dc.description.abstract<p>Koronakriisi ei ole vain terveydellinen vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, jonka negatiiviset vaikutukset ovat pääosin suurimmat niille, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. Tässä artikkelissa teemme poikkitieteellisen katsauksen koronapandemian aikaisiin muutoksiin ja sen eriarvoistaviin vaikutuksiin eri ihmisryhmiin koko elämänkaarella ja eri elämänalueilla. Tarkastelemme erityisesti lapsiperheitä ja lapsiperheiden palveluita, oppimista ja opiskelua, työelämää ja tuloja, aikuisten sosiaalipalveluita sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta. Globaalisti eriarvoistuminen on merkittävästi suurempaa kuin Suomessa. Keskitymme tässä kuitenkin erityisesti Suomen kannalta kiinnostavaan eriarvoisuustutkimukseen. Tutkimuksen valossa pohdimme myös, mitä Suomessa voitaisiin tehdä, jotta epidemia ja sen rajoitustoimet eivät entisestään syventäisi olemassa olevaa eriarvoisuutta ja miten haittoja voidaan koronan jälkihoidossa vähentää.<br>Tutkimus osoittaa, että taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt eri elämänalueilla. Vaikka koronapandemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi digitaalisten palvelujen käyttöönottoon, ovat myönteiset vaikutukset kasautuneet pääosin yhteiskunnan hyväosaisille. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien ja heidän ongelmiensa tunnistaminen on avainasemassa koronakriisin negatiivisten vaikutusten minimoimisessa ja jälkihoidossa.<br></p>
dc.format.pagerange585
dc.format.pagerange596
dc.identifier.eissn1458-6118
dc.identifier.jour-issn1455-6901
dc.identifier.olddbid184022
dc.identifier.oldhandle10024/167116
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/45166
dc.identifier.urlhttps://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456870
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022012710914
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorHelske, Satu
dc.okm.affiliatedauthorYlöstalo, Hanna
dc.okm.affiliatedauthorKoskinen, Henri
dc.okm.discipline5141 Sociologyen_GB
dc.okm.discipline5141 Sosiologiafi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA2 Scientific Article
dc.publisherTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kelan tutkimus ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalYhteiskuntapolitiikka
dc.relation.issue5-6
dc.relation.volume86
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/167116
dc.titleSamassa myrskyssä mutta eri veneissä: COVID-19 ja eriarvoisuus
dc.year.issued2021

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
YP2105-6_Helskeym.pdf
Size:
191.67 KB
Format:
Adobe Portable Document Format