Muodostuuko sponsorin ja urheilijan välille työsuhde? : Katsaus sponsoroitavan urheilijan työoikeudelliseen asemaan

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan ongelmakeskeisen lainopin keinoin sponsoroidun urheilijan ja sponsoroivan yrityksen välistä suhdetta. Tutkielma pyrkii selvittämään, olisiko sponsorin ja urheilijan välinen oikeussuhde luokiteltavissa työsuhteeksi. Tutkimusta innoittavana tekijänä ovat toimineet muun muassa urheilun oikeudellistuminen ja kaupallistuminen sekä modernin työelämän läpikäymä murros, jota ilmentävät esimerkiksi vaikeudet määritellä tiettyjä työnsuorittajia perinteisesti joko työntekijöiksi tai yrittäjiksi. Tutkimusaineistona on käytetty etupäässä kotimaista ja ulkomaista oikeuskirjallisuutta sekä kotimaista oikeuskäytäntöä.

Sponsorointi on eräs urheilun rahoitusmalleista. Sponsoroiva yritys pyrkii käyttämään hyväkseen yleisön urheilijaan ja urheiluun liittämiä positiivisia mielikuvia tuotteidensa markkinoinnissa ja yrityskuvansa kohentamisessa. Perinteisesti sponsorisopimukset on hahmotettu immateriaalioikeuksien siirtoa koskevina sopimuksina, joilla urheilija luovuttaa persoonallisuuselementtejään sponsorin kaupalliseen käyttöön. Työlainsäädäntö on luonteeltaan indispositiivista oikeutta. Työlainsäädännön soveltuminen ja työn suorittajan työntekijäasema määräytyvät pääasiassa työsopimuslain soveltumisalamääritelmän mukaisesti eli työsuhteen tunnusmerkkejä tarkastelemalla. Työsuhteen olemassaolo kulminoituu usein direktiotunnusmerkin täyttymiseen tai täyttymättä jäämiseen. Koska työsuhteen tunnusmerkit voivat täyttyä sekä työsuhteisessa työssä että yrittäjämuotoisesti tehdyssä työssä, joudutaan erityisesti vaikeissa soveltamisalakysymyksissä arvioimaan kaikkia oikeussuhteeseen liittyviä tosiseikkoja kokonaisuutena.

Työntekijäaseman määrittämisellä on merkittäviä vaikutuksia osapuolten oikeusasemiin. Mikäli sponsoroitava urheilija on työsuhteessa, on häneen sovellettava työlainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Vastaavasti sponsorin on vastattava kaikista työnantajavelvoitteista. Työsuhteen tunnusmerkkeihin kiinnittyvään tarkasteluun pohjautuen on perusteita väittää, että sponsoroitava urheilija voisi sopivien tosiseikkojen vallitessa olla työsuhteessa sponsoroivaan yritykseen. Ennen aihepiiriä koskevaa oikeuskäytäntöä oikeustilaa voitaisiin selventää esimerkiksi työnantaja-käsitteen tarkemmalla määrittelyllä sekä urheilun erityispiirteet huomioon ottavalla lainsäädännöllä.