Yläkoulun kirjoittamisen opetuksen diskursseja Äidinkielen Opettajain Liiton vuosikirjoissa 1970-luvulta nykypäivään

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen kirjoittamisen opetusta eri vuosikymmenillä diskurssijaottelua hyödyntäen. Tarkastelun aloituspiste on 1970-luku ja päättymispiste 2010-luku. Keskeisimpänä aineistona tutkielmassani toimivat Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjat. Vuosikirjoja julkaistaan nimensä mukaisesti joka vuosi, joten kirjojen avulla saadaan kattava kuvaus jokaisesta vuosikymmenestä ja niille tyypillisistä opetustavoista. Tähän tutkielmaan olen valinnut sisällysluetteloja selaamalla vuosikirjat, joissa käsitellään kirjoittamisen opetusta. Kyseisiä vuosikirjoja 40 vuoden aikaväliltä löytyi 13 kappaletta. Tutkielmassa hyödynnetään englantilaisen kirjoittamisen tutkijan Roz Ivaničin teoriapohjaa. Ivanič (2004) kuvailee yleisesti kielen olemusta monikerroksisena. Kielen monikerroksisen olemuksen perusteella hän jaottelee yhä tarkemmin kirjoittamisen osa-alueen erilaisiin diskursseihin: muotodiskurssi, luovuusdiskurssi, prosessidiskurssi, genrediskurssi, sosiaalisten käytänteiden diskurssi ja sosiopoliittinen diskurssi. Ivaničin kuusiosainen diskurssijaottelu antaa minulle tutkimustani varten avaimet mahdollisimman tarkkaan kirjoittamisen opetuksen tarkasteluun vuosikymmen kerrallaan. Tutkielmassa nousi esiin eri diskurssit eri vuosikymmenillä. Tutkielman tulokset paljastavat, millaisia kirjoittamisen opetuksen diskursseja kullakin vuosikymmenellä on korostettu. Muoto- ja luovuusdiskurssit olivat aiemmilla vuosikymmenillä ehdottomasti enemmän pinnalla. Nykyhetkeä lähestyttäessä diskurssit, jotka korostuvat kirjoittamisen opetuksessa eniten, ovat sosiaalisten käytänteiden diskurssi ja sosiopoliittinen diskurssi. Opetustavat muuttuvat yhteiskunnan mukana, joten erilaisia diskursseja nousee pinnalle eri ajanjaksoilla. Tutkielmassa tehdään myös lyhyt katsaus opetussuunnitelmiin, jotka vaikuttavat vahvasti kirjoittamisen opetuksen taustalla, toimien ikään kuin eräänlaisina suunnannäyttäjinä. Tutkimuksellani halusin nimenomaan selvittää, onko kirjoittamisen opetus nykyään parhainta mahdollista, vai ovatko asiat olleet aikaisemmilla vuosikymmenillä paremmin. Tuloksieni perusteella koen opetuksen olevan nykypäivänä ehdottomasti liikaa sosiaalisia diskursseja korostavaa. Sosiaalisten diskurssien hallitseminen on hankalaa varmasti myös opettajille, joten siinä on mahdollinen syy kirjoitustaitojen heikentymiseen. Kirjoitustehtävät ovat olleet aiemmilla vuosikymmenillä yksinkertaisempia, arkipäiväisempiä ja helpommin lähestyttäviä, jolloin oppilaiden on ollut helpompi tarttua kynään ja tuottaa tekstiä. Sosiaalisten diskurssien valtaama kirjoittamisen opetus on vaativaa ja kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Sosiaaliset diskurssit vaativat kirjoitustehtävissä kirjoittajalta ymmärrystä yhteiskunnan tilanteesta ja sen huomiointia kirjoittaessa.