Steroidihormonien määritysmenetelmät ihmisen seerumista ja niihin liittyvät analyyttiset haasteet

Abstract

Testosteroni ja 17β-estradioli ovat kliinisesti merkittäviä steroidihormoneja, joiden luotettava määritys seerumista on tärkeää sekä diagnostiikassa että hoidon seurannassa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan testosteronin ja estradiolin keskeisiä määritysmenetelmiä, immunomäärityksiä ja nestekromatografiaan kytkettyä tandem-massaspektrometriaa (LC-MS/MS), sekä niihin liittyviä analyyttisiä haasteita. Vertailun painopisteinä ovat menetelmien herkkyys matalilla pitoisuuksilla, spesifisyys, matriisivaikutukset, standardointi, jäljitettävyys ja käytännön käyttökelpoisuus kliinisessä laboratoriotyössä. Immunomääritykset ovat nopeita, automatisoivia ja suuren läpimenon menetelmiä, jonka vuoksi ne soveltuvat hyvin rutiinidiagnostiikkaan. Niiden luotettavuus heikkenee kuitenkin erityisesti matalilla testosteroni- ja estradiolipitoisuuksilla, joilla ristiinreagointi, matriisivaikutukset ja menetelmäkohtainen vaihtelu voivat aiheuttaa kliinisesti merkittäviä tuloseroja. LC-MS/MS tarjoaa paremman analyyttisen herkkyyden, spesifisyyden ja jäljitettävyyden, mutta sen käyttöä rajoittavat korkeammat kustannukset, vaativampi näytevalmistelu ja rajallisempi automaatio. Tutkielman perusteella menetelmät eivät ole toistensa suoria korvaajia, vaan niiden vahvuudet painottuvat eri käyttötarkoituksiin. Käytännöllisin ratkaisu on työnjako, jossa immunomäärityksiä käytetään suuren volyymin seulontaan ja LC-MS/MS-menetelmää erityisesti matalien pitoisuuksien, epävarmojen tulosten ja kliinisesti vaativien tilanteiden varmistamiseen. Steroidihormonimääritysten kehityksessä keskeisiä tavoitteita ovat parempi herkkyys, automaatio, standardointi ja laboratorioiden välinen vertailtavuus.