Kleptoplastien säilyvyyden mekanismit ja kleptoplastien fotosynteettiselle merietanalle tuottama hyöty
568.26 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset31
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Jotkin lajit Sacoglossa-lahkon nilviäisistä kykenevät varastamaan ja säilömään saalislevänsä viherhiukkasia omiin kudoksiinsa. Näitä nilviäisiä kutsutaan fotosynteettisiksi merietanoiksi ja ilmiötä kleptoplastiaksi. Tutkimus keskittyy erityisesti niihin merietanoihin, jotka kykenevät säilömään varastamiaan viherhiukkasia, eli kleptoplasteja pitkiä aikoja, jopa kuukausia. Merietanat ja laakamadot ovat eläinkunnan ainoita kleptoplastisia eliöitä.
Kleptoplastien fotosynteesituotteiden on havaittu kulkeutuvan merietanan kudoksiin, myös niihin elimiin, joissa kleptoplasteja ei ole. Useissa tutkimuksissa on havaintoja, joiden mukaan merietanat, joilla on kleptoplasteja selviävät paremmin nälkiintymisestä. On myös havaintoja fotosynteesituotteiden mahdollisesta vaikutuksesta limantuotantoon sekä munien määrään. Kleptoplastien aikaansaama vihreä, saalislevän kaltainen väritys voi auttaa merietanaa naamioitumaan ympäristöön.
Varastettujen viherhiukkasten eli kleptoplastien on havaittu säilyvän fotosynteettisesti aktiivisina pitkiä aikoja vieraassa ympäristössä, merietanan kudoksissa. Mahdollisia säilyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on havaittu monia, mutta selkeää kuvaa asiasta ei ole. Kleptoplastin omat ominaisuudet sekä mahdollisesti merietanan kleptoplastiin aiheuttamat muutokset vaikuttavat kleptoplastien säilyvyyteen.