Luottolama ja pankin vakavaraisuusvaade
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Luottolama määritellään taloustieteessä tilanteena, jossa pankin luotonanto on merkittävästi vähentynyt. Luotonanto saattaa laskea esimerkiksi pankin pääomapulan vuoksi, joka voi johtua taloudellisen taantuman aiheuttamista luottotappioista. Tällöin pankin vakavaraisuusvaatimus ei täyty ja pankin täytyy supistaa luotonantoaan vastatakseen sääntelyllä ja pankkivalvonnalla asetettuihin vakavaraisuusvaatimuksiin. Tästä pankkitoiminnan kansainvälisestä sääntelystä vastaa Baselin pankkivalvontakomitea. Luottolama syntyy, kun pääomapulasta kärsivät pankit ennemmin alentavat luotonantoaan kuin laskevat liikkeelle osakepääomaa kasvattaakseen pääomatasoaan. Luotonannon lasku aiheuttaa yrityksille rahoitusongelmia ja voi johtaa investointien laskuun, talouskasvun hidastumiseen ja bruttokansantuotteen laskuun
Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella luottomarkkinoiden tarjontapuolelta välittyvää luottolamaa. Tavoitteena on tutkia, miten luottolama syntyy pankkisektorilla, kun muutokset pääoman määrässä aiheuttavat luotonannon vähenemisen. Tutkielmassa kuvataan teoreettisia luottolaman muodostumisen määritelmiä sekä esitetään syitä, jotka johtavat luottolaman syntyyn. Empiiristen tutkimustulosten avulla selvitetään, onko tutkimuksissa todettu pankin pääomasääntelyllä ja luottolaman syntymisellä yhteyttä. 1990-luvulla toteutettujen tutkimusten tulokset ovat yhdenmukaisia siitä, että pankit vähensivät luotonantoaan vastatakseen sääntelyllä asetettuihin pääomavaatimuksiin. Pankin pääomasääntely sekä pankkikohtaiset riskiarviot olivat syynä merkittävälle osalle luotonannon supistumista. Myös empiiriset tutkimukset 2000-luvun finanssikriisin jälkeisestä luottolamasta ovat osoittaneet, että luottolama vaikutti reaalitalouden toimintaan Euroopassa. Pankkien taseongelmista johtuen luotonantoa yrityksille rajoitettiin.
Luottolaman tutkimus on lisääntynyt viime vuosikymmenien myötä merkittävästi, mutta edelleen on haasteena osoittaa, miten muutokset taloudellisessa toiminnassa välittyvät pankin toimintaan ja luotonantoon. Koska vaikutussuhteet ovat epäsuoria, niiden todentaminen on vaikeaa. Lisäksi on korostettu myös kokonaiskysynnän merkitystä ja esitetty, ettei luottolama ole seurausta lainanannon tyrehtymisestä vaan kokonaiskysynnän puutteesta. Riippumatta siitä, kumpaa näkemystä kannatetaan, luottolaman empiirinen tutkimus on tärkeää, jotta tulevaisuudessa sen syntymiseen vaikuttavat tekijät ovat tunnistettavissa ja haitallisten vaikutusten ehkäisyä voidaan talouspoliittisin toimin tehostaa.
Kuvaus
siirretty Doriasta