Elinympäristön vihreyden yhteys lapsen motoriikan kehitykseen

Abstract

Lapsuudessa tapahtuva motoristen taitojen kehitys on tärkeänä taustatekijänä vaikuttamassa liikkumistapoihin ja aktiivisuuteen myös myöhemmällä iällä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lapsen fyysisen elinympäristön vihreydellä yhteyttä lapsen motoriikan kehittymiseen. Aineistona käytettiin Hyvän kasvun avaimet (HKA) -tutkimuksen yhteydessä kerättyä aineistoa. HKA on varsinaissuomalaisia vanhempia ja heidän lapsiaan seuraava Turun Yliopiston kohorttitutkimus (Lagström ym. 2013). Tähän tutkielmaan mukaan luettujen lasten lukumäärä oli 841 ja ikä tutkimushetkellä 4,9–5,6 vuotta. Motoristen taitojen arvioinnissa käytettiin Bruininks-Oseretskyn testin (BOT-2) lyhyempää versiota. Testi sisältää 14 liikettä, jotka arvioivat motoriikan eri osa-alueiden hallintaa. Asuinympäristön vihreyttä arvioitiin NDVI-indeksillä (Normalized Difference Vegetation Index), joka määriteltiin satelliittikuvien perusteella Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella tutkittavien osoite- ja muuttohistorian pohjalta. Vihreyden yhteyttä motoriikkaan tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja Kruskal-Wallisin testillä sekä sekoittavat tekijät huomioivissa malleissa lineaarisella regressiomallilla. Tutkielmassa havaittiin viitteitä elinympäristön vihreyden yhteydestä parempiin motorisiin taitoihin kokonaispisteissä, voiman ja ketteryyden, vartalon koordinaation sekä käden koordinaation osalta. Ero nähtiin erityisesti kaikkein matalimman vihreyden luokassa verraten kohtalaiseen ja korkeaan vihreyteen, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vakioiden lapsen ja perheen taustatekijöitä, tilastollisesti merkitsevä yhteys nähtiin ympäristön runsaamman vihreyden sekä paremman voiman ja ketteryyden välillä. Tutkielman perusteella elinympäristön vihreys saattaa siis olla yhteydessä lapsen motorisiin taitoihin, mutta lisää tutkimustietoa aiheesta vaaditaan.