ESG-mittarit johdon kannustinjärjestelmissä

Abstract

Johdon kannustinjärjestelmiä käytetään johtajien, ja sitä kautta koko yhtiön, toiminnan ohjaamiseen haluttuun suuntaan ja palkitsemaan johtoa hyvistä suorituksista. Perinteisesti johdon kannustinjärjestelmät ovat sisältäneet ainoastaan taloudellisia mittareita, mutta viime vuosina myös vastuullisuus-, eli ESG-mittarit ovat yleistyneet johdon kannustinjärjestelmissä huomattavasti. Vastuullisuuspohjaisten kannustimien tarkoituksena on ohjata johtajien toimintaa yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan, siinä missä perinteiset taloudelliset mittarit ovat ohjanneet johtajia ainoastaan parempien taloudellisten tulosten saavuttamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä ESG-mittareiden käytöstä johdon kannustinjärjestelmissä ja esitellä niiden käyttöä ja toimintaa erityisesti Suomen kontekstissa. Kirjallisuuskatsauksessa esille nousseina syinä vastuullisuuskannustimien käyttöönotolle se, että ne toimivat tulevaisuuden suorituskyvyn ja potentiaalisen riskin indikaattoreina, pienentävät agenttiongelmaa johdon ja vastuullisuustoimia vaativien sidosryhmien välillä sekä luovat konkretiaa yhtiön vastuullisuustavoitteille ja -raportoinnille. Yhtiöt kohtaavat myös suurta sidosryhmäpainetta ottaa vastuullisuusmittarit käyttöön kannustinjärjestelmissään. Toisaalta jotkut tutkijat ovat varoittaneet vastuullisuusmittareiden sisältävän riskejä. Niiden on pelätty itse asiassa lisäävän agenttikustannuksia ja tarjoavan mahdollisuuksia viherpesulle. Viherpesu toimii tässä yhteydessä niin, että vastuullisuusmittareiden käyttöönotto kannustinjärjestelmissä antaa yhtiöstä vastuullisen kuvan, mutta vastuullisuusmittareiden painotukset järjestelmissä jätetään niin pieniksi, että johdon on helppo sivuuttaa vastuullisuustavoitteet, tai vastuullisuustavoitteet ovat niin matalia, että niiden pohjalta palkitseminen ei muuta yhtiön toimintaa vastuullisemmaksi, vaan tuo johtajille vain ylimääräisiä palkkioita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ESG-mittarit on tällä hetkellä integroitu osaksi johdon kannustinjärjestelmiä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että tutkitaan ESG-mittareiden levinneisyyttä, mitä mittareita kannustimissa käytetään, sekä miten yhtiön koko vaikuttaa ESG-kannustimien käyttöön. Tällöin saadaan käsitys siitä, kuinka laajasti mittarit ovat nykyään käytössä ja näkyykö mittareiden käytössä kulissimaisia piirteitä. Tutkimus toteutettiin tutkimalla sisällönanalyysin keinoin Helsingin Pörssin päälistan yhtiöiden palkitsemis- ja vastuullisuusraportteja. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki 138 päälistan yhtiötä ja arvioitiin, kuinka voimakkaasti ESG näkyy kunkin yhtiön kannustinjärjestelmissä. Tutkimuksen tuloksena oli, että vuonna 2025 ESG-mittareiden käyttö kannustinjärjestelmissä oli lisääntynyt selkeästi 2020-luvun alkuun verrattuna. Yhtiön koolla todettiin olevan valtava merkitys ESG-kannustimien käyttöönottoon: yli 90 prosentilla Helsingin pörssin päälistan Large Cap – yhtiöistä vastuullisuus näkyi johdon palkitsemiskäytännöissä selkeästi. Vastaavasti Small Cap – yhtiöiksi luokitelluista yhtiöistä vain 13 prosentilla vastuullisuus näkyi selkeästi. Syynä tähän eroon on todennäköisesti se, että suuremmat yhtiöt kokevat vastuullisuuden saralla enemmän sidosryhmäpainetta kuin pienet. Huolia viherpesusta ja kasvaneista agenttikustannuksista pienentää osaltaan se, että ESG-mittareiden painoarvo kannustinjärjestelmissä oli yleisesti ottaen melko korkealla tasolla.