Hyvinvointialueen varautumisen ohjaus

dc.contributor.authorTuononen, Jere
dc.contributor.departmentfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.facultyfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.studysubjectfi=Oikeustiede, ON/OTM-tutkinto|en=Law, Studies for Bachelor/Master of Laws Degree|
dc.date.accessioned2025-06-16T21:31:39Z
dc.date.available2025-06-16T21:31:39Z
dc.date.issued2025-06-11
dc.description.abstractTutkielma tarkastelee hyvinvointialueen varautumisvelvollisuutta ja siihen kohdistuvaa ohjausta. Tutkimuksen keskiössä ovat kysymykset siitä, mitä varautumisvelvollisuus oikeudellisesti pitää sisällään ja millä keinoilla ohjausta toteutetaan. Hyvinvointialueiden perustaminen on itsessään muuttanut lainsäädäntöä. Saman aikaan alueellista varautumista ja hyvinvointialueen ohjausta on viime vuosina uudistettu. Suomessa on hyvinvointialuetta koskevaa kirjallisuutta, mutta hyvinvointialueen varautumisen ohjauksesta tarvitaan kattavampaa tutkimusta. Tutkielman lähteinä ovat ensisijaisesti kirjallisuus ja lainsäädäntö, sillä hyvinvointialueen varautuminen ja ohjaus perustuvat lakiin. Tutkielman tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen, mitä täydentää oikeuspoliittinen näkökulma. Tutkielma osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun lainsäädännön kehittämisestä. Analyysin perusteella hyvinvointialueen varautumisen ohjaus voidaan jäsentää kahdeksaan pääulottuvuuteen: normien, tavoitteiden, neuvottelujen, talouden, tiedon, yhteistoiminnan, valvonnan ja määräysvallan kautta toteutettuun ohjaukseen. Jaottelun kautta on mahdollista jäsentää lainsäädännössä olevia hyvinvointialueen varautumisen ohjauskeinoja. Lainsäädännön kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 17/2021 vp esille tuotuun itsehallintoperiaatteeseen. Hyvinvointialueen itsehallintoa voitaisiin vahvistaa antamalla hyvinvointialueelle lakiin perustuvan oikeuden esittää lisärahoituksen saamista valtiolta varautumisen toteuttamiseen, mikäli lainmukainen varautuminen ei muuten toteutuisi. Samaan aikaan aluehallintovirastolle voitaisiin myöntää oikeuden suorittaa laillisuusvalvontaa oma-aloitteisesti hyvinvointialueen varautumisen suhteen. Toimet vaativat kuitenkin lain tarkoittaman varautumisvelvollisuuden tarkentamista.
dc.format.extent30
dc.identifier.olddbid199284
dc.identifier.oldhandle10024/182321
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2967
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025061669276
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/182321
dc.subjecthyvinvointialue, varautuminen, valmiussuunnitelma, valmiuslaki, häiriötilanne, poikkeusolot, itsehallinto, pelastustoimi, sosiaali- ja terveydenhuolto
dc.titleHyvinvointialueen varautumisen ohjaus
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Tuononen_Jere_opinnayte.pdf
Size:
828.09 KB
Format:
Adobe Portable Document Format