Mitä yhteisösakkotuomiot voivat kertoa työturvallisuuskulttuurista?

Abstract

<p>Työturvallisuutta koskevassa tutkimuksessa on siirrytty 2000-luvulta alkaen <br />painottamaan turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden hallintaa. Tämä tarkoit-<br />taa siirtymistä yksittäisen ”onnettomuusalttiin työntekijän” tekemien virheiden tar-<br />kastelusta kokonaisvaltaiseen ja organisaatioiden rakenteellisia tekijöitä ja sosiaalis-<br />ta vuorovaikutusta huomioivaan käsitykseen työturvallisuudesta. Myös työturval-<br />lisuutta koskevat lait ja säännökset ovat merkittäviä työpaikkojen turvallisuuteen <br />vaikuttavia tekijöitä. Kun työturvallisuuden kehittämisessä on siirrytty yksilöihin <br />kohdistuvasta toiminnasta ja syyllistämisestä käsitykseen kulttuurin merkitykses-<br />tä, on työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännönkin piirissä alettu yksilöiden sijaan <br />huomioimaan myös kollektiivisen tahdonmuodostuksen ja rakenteiden vaikutus <br />yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Mitä turvallisuuskulttuurista voidaan päätellä <br />niissä tilanteissa, kun työturvallisuuteen liittyvää laiminlyöntiä käsitellään rikokse-<br />na? Tutkimuksen aineistona on 11 työturvallisuusrikostapausta, joissa on tuomittu <br />yhteisösakkoja. Tuomiot on analysoitu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. <br />Keskeiseksi ongelmaksi tuomituissa tapauksissa nousee puutteellinen turvallisuus-<br />kulttuuri, joka kiteytyy vuorovaikutuksen ongelmiin työnantajien, työntekijöiden ja <br />systeemien välillä. Tarkastelemissamme tapauksissa työturvallisuus ymmärretään <br />usein organisaation muusta toiminnasta erilliseksi osa-alueeksi. Onkin pohtimisen <br />arvoista, miten työyhteisön sosiaalinen vuorovaikutus saadaan konkreettisesti työ-<br />turvallisuuden keskeiseksi elementiksi.<br /></p>