Tasa-arvo, koulutustutkimuksen merkitys ja ”totuuden jälkeinen maailma”: johdanto

Abstract

<p>TASA-ARVOISESSA YHTEISKUNNASSA ihmisen kouluttautumismahdollisuudet<br />eivät riipu hänen sukupuolestaan tai<br />sosiaalisesta, etnisestä tai alueellisesta taustastaan.<br />Suomea on pitkään pidetty tasa-arvon mallimaana, jossa<br />myös PISAn kaltaiset kansainväliset vertailut ovat osoittaneet<br />tasa-arvon olleen varsin korkealla tasolla. Historiallisesti<br />meillä on vannottu koulutuksellisen tasa-arvon nimiin ja<br />katsottu tämän luovan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa,<br />oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.<br />Viime vuosina suomalaisenkin koulutuspolitiikan kentässä<br />on kuitenkin yhä vahvemmin siirrytty kohden uusliberalistista<br />koulutuspolitiikkaa, jossa vanhat tasa-arvon pyrkimykset<br />ovat saaneet antaa periksi koulutuksen tehostamispaineille.<br />Koulutuksen globaalissa valtavirrassa myös paineet<br />esimerkiksi koulutuksen yksityistämiseen ovat nostaneet<br />päätään Suomessakin. Julkinen valta on siirtynyt loitommalle<br />koulutuksen pääohjaajan paikalta ja antanut tilaa koulutusmarkkinoiden<br />vapaammalle toiminnalle. Tämän kirjan<br />luvut avaavat näkymiä koulutuksen tasa-arvoisuutta koskeviin<br />kysymyksiin Suomessa ja vähän laajemminkin maailmalla.<br />Kirjassa käsitellään koulutuksen tasa-arvon tilaa yleisesti<br />koulutuspolitiikassa, peruskoulussa ja korkeakoulutuksessa,<br />maahanmuuttajien asemaa kirjavoituvassa koulussa sekä<br />nuorten aikuisten koulutus- ja elämäntarinoita. Pyrkimyksenä<br />on nostaa esiin uusia ja raikkaita ajatuksia siitä, miten<br />tämän päivän Suomessa menee ja miten voisi mennä.<br /></p>