Nuorisopsykiatrinen osastohoito Suomessa 2000-2018 : Muutokset lääkkeiden käytössä, nuorten voinnissa, diagnooseissa ja hoitojaksojen kestossa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKronström Kim
dc.contributor.authorTiiri Elina
dc.contributor.authorSourander Andre
dc.contributor.organizationfi=lastenpsykiatrian tutkimuskeskus|en=Research Centre for Child Psychiatry|
dc.contributor.organizationfi=lastenpsykiatria|en=Child Psychiatry|
dc.contributor.organizationfi=psykiatria|en=Psychiatry|
dc.contributor.organizationfi=tyks, vsshp|en=tyks, varha|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.16217176722
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.77636057182
dc.contributor.organization-code2607326
dc.converis.publication-id179914942
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/179914942
dc.date.accessioned2025-08-27T22:56:48Z
dc.date.available2025-08-27T22:56:48Z
dc.description.abstract<p>JOHDANTO : Tarkempi tieto nuorisopsykiatrisen osastohoidon muutoksista on tarpeen pyrittäessä löytämään ratkaisuja nuorisopsykiatrisen hoitojärjestelmään ruuhkautumiseen.<br>AINEISTO : Olemme keränneet tiedot Suomen nuorisopsykiatrisilla osastoilla vuosina 2000, 2011 ja 2018 tutkimushetkellä hoidossa olleista potilaista. Kuvaamme tässä artikkelissa muutokset 13-18-vuotiaiden nuorten psyykenlääkehoidossa, voinnissa, diagnooseissa sekä hoitojaksojen kestossa.<br>MENETELMÄT : Tiedot kustakin hoidossa olevasta potilaasta kerättiin osastoille lähetetyillä kyselylomakkeilla.<br>TULOKSET : Lääkkeitä käyttävien osuuden suureneminen taittui vuoden 2011 jälkeen. Psykoosilääkkeitä käyttävien osuus suureni vuoteen 2018 mennessä 63 \%:iin, samaan aikaan kun psykoosien määrä väheni. Nuorten toimintakyky heikkeni hieman, itsetuhoisuudessa ei todettu muutosta, väkivaltaiset uhkaukset vähenivät ja hoitoaika lyheni noin kolmannekseen vuodesta 2000 vuoteen 2018.<br>​​​​​​​PÄÄTELMÄT : Psykiatrisessa osastohoidossa olevien nuorten vointi ei kokonaisuutena arvioiden ole selvästi heikentynyt. Psykoosilääkkeiden jatkuvasti kasvavaan käyttöön on perusteltua suhtautua kriittisesti, sillä se ei selity nuorten oireilun muutoksella.</p>
dc.format.pagerange503
dc.format.pagerange510
dc.identifier.eissn2242-3281
dc.identifier.jour-issn0012-7183
dc.identifier.olddbid203087
dc.identifier.oldhandle10024/186114
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/50680
dc.identifier.urlhttps://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/6/duo17613
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082789994
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorKronström, Kim
dc.okm.affiliatedauthorTiiri, Elina
dc.okm.affiliatedauthorSourander, Andre
dc.okm.affiliatedauthorDataimport, tyks, vsshp
dc.okm.discipline3124 Neurology and psychiatryen_GB
dc.okm.discipline3124 Neurologia ja psykiatriafi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisherSuomalainen lääkäriseura Duodecim
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalDuodecim
dc.relation.issue6
dc.relation.volume139
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/186114
dc.titleNuorisopsykiatrinen osastohoito Suomessa 2000-2018 : Muutokset lääkkeiden käytössä, nuorten voinnissa, diagnooseissa ja hoitojaksojen kestossa
dc.year.issued2023

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
duo17613.pdf
Size:
666.4 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Rinnakkaistallenteet