Tyytyväiset ikäihmiset hoivakodissa

dc.contributor.authorNurminen, Marjo
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2021-05-10T21:01:11Z
dc.date.available2021-05-10T21:01:11Z
dc.date.issued2021-03-01
dc.description.abstractPro gradu -opinnäytetyössäni tutkin, mistä asioista muodostui mielekäs elämä hoivakodissa, ja minkälaisista aktiviteeteista hoivakodissa asuvat ikääntyneet olivat kiinnostuneita. Aineisto koostui viiden yksityisessä hoivakodissa asuvan ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevan ikäihmisen teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 76–105-vuotiaita, eikä heillä ollut todettua muistisairautta. Tarkastelin aineistoa monitieteisesti aikuiskasvatustieteen, psykologian ja gerontologian avulla. Teoreettisena viitekehyksenä työssäni oli Jyrkämän (2008) toimijuuden modaliteettimalli, jossa toimijuutta lähestytään kuuden eri ulottuvuuden, kykenemisen, voimisen, haluamisen, tuntemisen, täytymisen ja osaamisen, kautta. Aineiston analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Mielekäs elämä hoivakodissa muodostui toimivasta arjesta, johon liittyi turvallisuus, myönteinen ilmapiiri ja muiden ihmisten läsnäolo. Yhteisasumisen positiiviseksi puoleksi koettiin se, että elämä ei ollut yksinäistä. Kritiikkiä esitettiin siitä, että apua jouduttiin odottamaan. Riittävä ja oikeanlainen toimintakyky mahdollisti itselle mieluisan aktiviteetin, joita olivat lukeminen, kävely, jumppaaminen, maalaaminen ja television katselu. Kiinnostuksen kohteita olivat muun muassa taide, urheilu, kulttuuri, matemaattiset mallit ja talous. Uutisia seurattiin, tosin ei samalla intensiteetillä kuin aikaisemmin. Digiasioissa toimijuutta jaettiin läheisten kanssa, eikä digiasioiden oppimista enää koettu kiinnostavaksi. Hoivakodin järjestämää toimintaa oli riittävästi, ja tutkittavat valikoivat oman voinnin ja kiinnostavuuden perusteella sen, mihin osallistuivat ja kuinka usein. Ainoastaan lukupiiriä toivottiin yhteiseksi toiminnaksi.Toimijuus oli enimmäkseen passiivista hoivakodin toimintakäytäntöihin sopeutumista ja joustamista mutta myös aktiivista potilas- tai asiakasroolin ottamista, oman hoidon suunnittelua, toimintakyvyn vajausten kompensointia, sekä tietoista potilasrooliin asettautumista. Tyytyväisyyden tunnetta koettiin, kun tehtiin tietoinen päätös mukautua ja sopeutua elämään hoivakodissa.
dc.format.extent65
dc.identifier.olddbid168561
dc.identifier.oldhandle10024/151684
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22423
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021051029411
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151684
dc.subjecttoimijuus, neljäs ikä, sukupolvi, aktiviteetit, elämän tarkoituksellisuus
dc.titleTyytyväiset ikäihmiset hoivakodissa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Nurminen_Marjo_opinnayte.pdf
Size:
615.81 KB
Format:
Adobe Portable Document Format