Foreign Direct Investment in Arctic Critical Raw Materials: How Geopolitical Risk Shapes Investor Behavior

Abstract

This thesis combines existing literature to examine how the growing geopolitical tension in the Arctic Region affects foreign direct investment in Arctic critical raw materials. As the global transition from fossil fuels to green energy accelerates, and the necessity of defense spending and the demand for various advanced technologies grows, the importance of critical raw materials is rising. Due to global climate change, the Arctic ice is rapidly decreasing, paradoxically making the region more commercially viable by improved shipping routes, increased access to natural resources, and decreasing upfront costs of infrastructure. Three subquestions are addressed in the thesis: what geopolitical risks characterize the Arctic and how do they affect investment conditions for foreign companies; which factors determine investor behaviour; and how do existing investment geopolitical theories explain investor behaviour in the Arctic? The thesis utilizes three existing investment theories to build a theoretical framework to answer these questions: the Eclectic Paradigm, Real Options Theory, and resource nationalism. The analytical findings of the thesis suggest that the factors which define foreign direct investment behavior are substantially different for public and private entities, especially in a high-risk environment such as the Arctic, where location advantages for investment are unclear. Private investors, driven by financial returns, are more uncertain amid geopolitical risk, whereas public investors can be more aggressive because they are also driven by strategic interests. In the Arctic context, this can be applied to investment in critical raw materials, given their high national-strategic significance. The analysis also suggests that geopolitical risk reduces foreign direct investment. The study concludes that the Arctic Region is currently amid major political, economic, and environmental upheaval, driven by the sudden rise of temperatures in the region and its growing economic and military strategic significance. The region is a point of contention particularly among major world powers: the United States, China, and Russia. These factors create an unstable environment from a foreign direct investment perspective, and while existing foreign direct investment does not fully cover this complex world region without strong empirical data, they can still form a comprehensive overview of the dynamics at play.

Tämä tutkielma yhdistelee olemassa olevaa kirjallisuutta tarkastellakseen, miten kasvavat geopoliittiset jännitteet Arktisella alueella vaikuttavat suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, kun on kyse alueen kriittistä raaka aineista. Vihreän siirtymän kiihtyessä ja puolustusmenojen sekä erilaisten kehittyneiden teknologioiden tarpeen kasvaessa, kriittisten raaka-aineiden kysyntä on huomattavassa nousussa. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena Arktisen alueen jää sulaa nopeaa vauhtia, joka paradoksaalisesti lisää alueen taloudellista houkuttelevuutta avaamalla uusia laivareittejä, helpottamalla pääsyä luonnonvaroihin, sekä pienentämällä infrastruktuurikustannuksia. Työssä käsitellään kolmea osakysymystä: mitkä geopoliittiset riskit ovat Arktiselle alueelle ominaisia ja miten ne vaikuttavat investointiolosuhteisiin; mitkä tekijät määrittävät sijoittajakäyttäytymistä; ja miten olemassa olevat investointigeopoliittiset teoriat selittävät sijoittajakäyttäytymistä Arktisella alueella? Työ käyttää hyväkseen kolmea investointiteoriaa teoreettisen viitekehyksen luomiseen: OLI paradigmaa, reaalioptioteoriaa, sekä resurssinationalismia. Analyyttiset löydökset viittaavat siihen, että suoria ulkomaisia sijoituksia määrittelevät tekijät ovat hyvin erilaisia yksityisen ja julkisen sijoittajan näkökulmasta, erityisesti riskialttiissa ympäristössä, kuten Arktinen alue, jossa sijainnin tarjoamat investointiedut ovat epäselviä. Yksityiset sijoittajat, joita ohjaavat taloudelliset kannustimet, ovat epävarmempia geopoliittisesti riskialttiilla alueella, kun taas julkiset sijoittajat, joita ohjaavat myös strategiset tekijät, kykenevät olemaan aggressiivisempia. Arktisessa kontekstissa tätä voidaan soveltaa kriittisten raaka-aineiden sijoituksiin, ottaen huomioon niiden korkea strateginen merkitys. Analyysi viittaa myös siihen, että geopoliittinen riski vähentää suoria ulkomaisia sijoituksia. Tutkielma päättelee, että Arktinen alue on tällä hetkellä suuren poliittisen, taloudellisen ja ympäristöllisen myllerryksen keskellä, jonka suurimpia ajureita ovat ilmastonmuutos sekä alueen kasvava taloudellinen ja geopoliittinen tärkeys. Alue on kiistanalainen erityisesti suurvaltojen (Yhdysvallat, Kiina, Venäjä) välillä. Nämä tekijät luovat epävakaan ympäristön suorille ulkomaansijoituksille, ja vaikka olemassa oleva kirjallisuus ei kykene täysin kuvaamaan Arktisen alueen kompleksisuutta ilman vahvaa empiiristä dataa, se luo kuitenkin alueesta hyvän yleiskuvan.