Hoivapolitiikan muutosten merkitys suomalaisten ikääntyneiden elämänlaatuun 1990-luvulta lähtien

Abstract

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin kotimaisia tutkimuksia hoivapolitiikan ja ikääntyneiden elämänlaadun välisestä yhteydestä. Aineistoksi koostui 18 tutkimusta, jotka käsittelevät hoivapolitiikan muutosten vaikutuksia ikääntyneiden elämänlaatuun Suomessa. Keskiössä ovat 1990-luvulta lähtien tehdyt hoivapoliittiset linjaukset, jotka ovat muokanneet palvelujärjestelmää merkittävästi. Erityisesti 1990-luvun lama ja sitä seuranneet lakiuudistukset, kuten vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän muutokset ovat johtaneet palveluiden ulkoistamiseen ja resurssien kohdistamiseen. Keskeisempiä muutoksia ovat olleet laitoshoidon vähentäminen ja paikoillaan asumisen eli mahdollisimman pitkään kotona asumisen painottaminen. Elämänlaadun näkökulmasta kotihoidon saavutettavuus sekä palveluiden laatu ja turvallisuus ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Vaikka kotihoidon korostaminen on tukenut ikääntyneen itsenäistä asumista, tutkimukset ovat osoittaneet, että palveluiden riittämättömyys ja laadun vaihtelu ovat heikentäneet erityisesti haavoittuvassa olevien ikääntyneiden tilannetta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella muutokset hoivapolitiikassa ovatkin vaikuttaneet ikääntyneiden elämänlaatuun monin eri tavoin.