Vastuullinen henkilöstöjohtaminen : Henkilöstöjohtamisen rooli yhteiskuntavastuun toteuttamisessa sekä vastuullisuutta edistävät tekijät henkilöstöjohtamisen käytänteissä

Abstract

Yrityksen sidosryhmien vaatimuksien kasvaminen ja sääntelyn laajentuminen on pakottanut yritykset huomioimaan toiminnassaan yhä enemmän yhteiskuntavastuun taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristölliset vastuut. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on noussut ajankohtaiseksi tarkastelun kohteeksi, sillä henkilöstöjohtamisella nähdään olevan keskeinen rooli yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa. Sen uskotaan tuovan uusia näkökulmia toteuttaa yrityksen yhteiskuntavastuuta henkilöstöjohtamisen tehtäväkentän kautta. Henkilöstöjohtamisen strateginen rooli edellyttää, että henkilöstöjohtaminen on mukana yrityksen strategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategisessa roolissa henkilöstöjohtaminen on läheisessä yhteistyössä yrityksen yhteiskuntavastuun kanssa, jolloin henkilöstöjohtamisen mahdollisuus edistää strategisia tavoitteita parantuvat. Henkilöstöjohtamisen yksilön suoriutumista kuvaavassa AMO-mallissa (osaaminen, motivaatio, mahdollisuus) työntekijän suoriutumista edistetään henkilöstöjohtamisen käytäntöjen kokonaisuuksien avulla. Nämä henkilöstöjohtamisen käytäntöjen kokonaisuudet voivat mahdollisesti edistää yrityksen yhteiskuntavastuu tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää henkilöstöjohtamisen asiantuntijoiden avulla, millainen on henkilöstöjohtamisen rooli yhteiskuntavastuun toteuttamisessa ja mitkä tekijät edistävät vastuullisuutta henkilöstöjohtamisen käytänteissä. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksasta henkilöstöjohtamisen asiantuntijan haastattelusta. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena, koska pyrkimyksenä on ymmärtää ja kuvata vastuullisen henkilöstöjohtamisen ilmiötä. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstöjohtamisen asiantuntijat toteuttavat henkilöstöjohtamisen strategista roolia osallistumalla suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun osalta. Tutkimuksen empiiriset tulokset vahvistavat näkökulmaa siitä, että henkilöstöjohtamisen asiantuntijat eivät vielä osallistu yhteiskuntavastuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen, jossa huomioidaan sosiaalisen vastuun lisäksi myös taloudellinen ja ympäristöllinen vastuu. Tutkimuksessa havaittiin henkilöstöjohtamisen käytäntöjen kokonaisuuksien osalta yksittäisiä vastuullisuutta edistäviä tekijöitä. Vastuullisuutta edistävä tekijä osaamista edistävissä käytänteissä on pyrkimys yhdenvertaisuuteen, minkä takia rekrytoinnin alkuvaiheessa hyödynnetään henkilöstöjohtamisen asiantuntijaa. Vastuullisuutta edistävä tekijä osaamista edistävissä käytänteissä on myös pyrkimys monimuotoisuuteen, minkä takia esihenkilöitä koulutetaan arvopohjaiseen rekrytointiin sekä vinoutumien ja ennakkoluulojen havaitsemiseen. Puolestaan vastuullisuutta edistävä tekijä motivaatiota edistävissä käytänteissä on pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, jota edistetään selkeillä tehtäväluokituksilla ja palkkaportailla. Mahdollisuutta edistävissä käytänteissä vastuullisuutta edistäväksi tekijäksi nousi työntekijöiden mahdollisuus nostaa esille kehityskohteita organisaatiossa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastuullisuutta edistävät tekijät sitoutumisen edistävissä käytänteissä ovat ura/kehityspolkujen mahdollistaminen työntekijöille, sisäinen valinta esihenkilötehtäviin sekä työnantajamielikuvan hyödyntäminen.