Musiikkisisällöntuottajat ja YouTuben affordanssit : Tulkitseva fenomenologinen analyysi sosiaalisen median koetuista merkityksistä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia yhteisöpalvelu YouTubeen musiikkiaiheista sisältöä tuottavia henkilöitä sekä näiden palveluun liittämiään arvoja ja merkityksiä. Erilaisten sosiaalisen median alustojen tarjotessa yhä useammille ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi mainostuloin ja yhteistyösopimuksin sosiaalisen median hyödyntäminen myös musiikkialalla näyttäytyy suomalaisessa kulttuurikontekstissa nousevalta ja alihyödynnetyltä mediatalouden alajuonteelta. Merkittävä taloudellinen ansainta pelkästään sosiaalisessa mediassa on kuitenkin suomen kulttuurikontekstissa ja musiikkimarkkinoiden nykyhetkessä harvinaista, minkä vuoksi tässä tutkielmassa pyritään esittelemään ja tarkastelemaan myös muita musiikkitoiminnan YouTubessa harjoittamiseen liittyviä arvoja ja motiiveja.

Tutkielman aineisto koostuu neljän suomalaisten musiikkialan toimijoiden kanssa toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineiston analyysissä sovelletaan tulkitsevaa fenomenologista analyysiä, jossa ilmenneitä YouTubeen liitettyjä merkityksiä arvioidaan havaitsemispsykologi James Gibsonin affordanssiteorian avulla. YouTubessa havaittuja merkityksiä tarkastellaan tutkielmassa täten palvelun ja sen käyttäjän kahdenvälisessä suhteessa muodostuvien mahdollisuuksien, uhkien ja käyttötarkoitusten perusteella.

Tutkimustulosten perusteella suomalaiset YouTubea tavoitteellisesti käyttävät muusikot kokevat palvelun ensisijaisesti henkilökohtaisen huvin, luovuuden ja oppimisen välineenä näiden affordanssien kytkeytyessä kuitenkin osin myös palveluun liitettyihin toissijaisiin, ansaintaan ja työelämävalmiuksien karruttamiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Haastatellut sisällöntuottajat myös korostavat YouTuben merkityksellisyyttä olennaisesti sen tuottamien uniikin kulttuuriympäristön ja -tuotteiden kuten cover-videoiden, vlogien ja musiikkikomedian näkökulmasta. Palvelu voi toimia muusikoille myös brändinrakentamisen ja markkinoinnin välineenä, joskin sosiaalisessa mediassa profiloituminen voi myös liittää negatiivisia konnotaatioita artistin muun työn ja tuotannon luentaan.

Globaalin videopalvelun käyttökulttuuri ja palvelumuotoilu on aineiston mukaan osin ristiriidassa sen paikallisen kulttuurikontekstin ilmentämisen kanssa. Tämän lisäksi paikallisten tekijänoikeuslainsäädäntöjen erot suhteessa YouTube-kulttuurin mediakonvergeettiseen luonteeseen nostaa esiin ratkaisemattomia kysymyksiä erityisesti kulttuurialalla, jossa tekijänoikeuksien hallinnan ja valvonnan merkitys on korostunut. Haastatellut muusikot eivät pitäneet useimpia muita teoksia lainaavia sisältöjä alkuperäisteoksille haitallisina, minkä perusteella YouTube-alakulttuurin kehittämiseksi olisi perusteltua tunnustaa esimerkiksi reaktiovideot, parodia ja analyysivideot sitaattioikeuden kattamiksi, tekijänoikeusnäkökulmasta itsenäisiksi teoksiksi.