The Application of the Sherman Act in Court and how the NCAA tried to argue against it

Abstract

In this thesis I aim to outline the key methods of how antitrust law is applied in U.S. Courts after the enactment of the Sherman Antitrust Act in 1890. After establishing how antitrust law is generally applied, I shift the focus of the thesis to the interesting example of the legal battle between the NCAA and its student-athletes regarding whether the NCAA is mandated to compensate its student-athletes under antitrust law or not. This legal battle spans many decades and multiple cases, but in this thesis, I will focus on four of them: NCAA v. Board of Regents of the University of Oklahoma (1984), McCormack v. NCAA (1988), O’Bannon v. NCAA (2015), and finally the latest case on the matter Alston v. NCAA (2021). The emphasis of the case examination is on how the NCAA argued against the Sherman Act’s application to its way of operating. This argumentation is found to rely heavily on the concept of maintaining amateurism in collegiate sports, as a way of solidifying the uniqueness of their product. This thesis, however, reaches a conclusion that the NCAA’s decades long way of argumentation is faulty and that the Antitrust laws do in fact apply to the NCAA’s way of operating much in the same way as other fields of commerce.

Tässä ON-työssä pyrin hahmottelemaan keskeiset menetelmät sille, miten kilpailuoikeutta sovelletaan Yhdysvaltain tuomioistuimissa sen jälkeen, kun Sherman Antitrust Act säädettiin vuonna 1890. Selvitettyäni, miten kilpailuoikeuslainsäädäntöä yleisesti sovelletaan, siirrän työni painopisteen mielenkiintoiseen esimerkkiin NCAA:n ja sen opiskelija-urheilijoiden välisestä oikeudellisesta taistelusta siitä, onko NCAA:lla velvollisuus korvata opiskelija-urheilijat kilpailuoikeuden nojalla vai ei. Tämä oikeudellinen taistelu kesti useita vuosikymmeniä ja sisälsi useita tapauksia, mutta tässä työssä keskityn neljään niistä: NCAA v. Board of Regents of the University of Oklahoma (1984), McCormack v. NCAA (1988), O'Bannon v. NCAA (2015) ja lopuksi viimeisin tapaus asian tiimoilta Alston v. NCAA (2021). Tapaustutkimuksen painopiste on siinä, miten NCAA vastusti Sherman Actin soveltamista toimintatapoihinsa. Totean tämän argumentaation nojaavan vahvasti amatööriyden käsitteeseen yliopistourheilussa, jota NCAA käytti keinona korostaa tuotteensa ainutlaatuisuutta. ONtyössäni päädyn kuitenkin siihen, että NCAA:n vuosikymmeniä kestänyt argumentointi on viallista ja että kilpailunrajoituslait itse asiassa pätevät NCAA:n tapaan toimia paljolti samalla tavalla kuin muillakin kaupan aloilla.