Triasyyliglyseroliprofiilien määritys ja kemometria oliiviöljyväärennösten havaitsemisessa

Abstract

Maailmanlaajuinen oliiviöljyn tuotanto on keskimäärin kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Euroopan unionin, erityisesti Etelä-Eurooppaan kuuluvien jäsenmaiden osuus tästä on noin kaksi miljoonaa tonnia. Oliiviöljyt ja oliivin puristemassaöljyt jaetaan kahdeksaan eri luokkaan, joista ainoastaan neljää eri luokkaa voidaan myydä kuluttajille. Nämä neljä luokkaa ovat ekstra-neitsytoliiviöljy, neitsytoliiviöljy, jalostetun oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn seos sekä oliivin puristemassaöljy. Oliiviöljyllä on keskeinen asema Välimeren ruokavaliossa varsinkin sen terveydellisten hyötyjen vuoksi. Korkean ravintoarvonsa sekä työlään valmistusmenetelmänsä vuoksi oliiviöljy on kalliimpaa kuin useat muut kasviöljyt, ja se on siksi altis väärennöksille. Euroopan unionin maatalous- ja elintarvikealan petosverkoston (engl. EU Agri-Food Fraud Network, FFN) vuoden 2021 raportin mukaan oliiviöljy oli raportoitujen väärennettyjen elintarvikkeiden kärjessä. Väärentämiseen käytetään tavallisesti halvempia kasviöljyjä, joiden kemiallinen koostumus muistuttaa oliiviöljyä. Väärennökset heikentävät kuluttajien luottamusta ja voivat aiheuttaa terveydellisiä riskejä, minkä vuoksi tehokkaiden analyysimenetelmien kehittäminen väärennösten havaitsemiseksi on tärkeää. Jokaisella kasviöljyllä on yksilöllinen triasyyliglyserolikoostumus, minkä vuoksi niihin perustuvat menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös matalan väärennöspitoisuuden tunnistamisessa. Triasyyliglyseroleihin perustuvilta analyysimenetelmiltä edellytetään laajaa kattavuutta, korkeaa herkkyyttä ja suurta näytekapasiteettia. Perinteiset kromatografiset menetelmät tarjoavat yleensä erinomaisen herkkyyden ja erottelukyvyn, mutta niiden haasteena ovat aikaa vievä näytteiden esikäsittely sekä ympäristölle haitallisten orgaanisten liuottimien käyttö. Spektroskooppiset menetelmät ovat puolestaan nopeita, näytteitä tuhoamattomia, edullisia sekä niitä voidaan käyttää jatkuvatoimiseen analyysiin. Ne eivät ole kuitenkaan sellaisenaan riittävän herkkiä havaitsemaan pieniä väärennöspitoisuuksia. Tämän vuoksi kemometristen menetelmien käyttö yhdistettynä analyyttisten menetelmiin on yleistynyt, ja niillä on potentiaalia öljyväärennösten havaitsemisessa sekä öljyn laadullisessa varmistamisessa.