"Tutkittava ei halua tehdä rikosilmoitusta" : Poliisille ilmoittamattoman seksuaaliväkivallan piirteet Seri-tukikeskuksen tapauksissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ovat Seri-tukikeskukseen päätyvät tapaukset, joista ei syystä tai toisesta tehdä rikosilmoitusta. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka monessa tapauksessa, jossa rikosilmoitusta ei ole tehty, on joko rikoslain 20 luvun 1 § mukaisen raiskauksen tunnusmerkistön mukaisia tai 2 §:ssä säädettyjä törkeän raiskauksen kvalifiointiperusteita vastaavia piirteitä. Kiinnostuksen kohteena oli myös, minkä tyyppisiä kyseiset tapaukset olivat. Kyseessä oleva tutkimus on empiirinen. Tutkimusten empiiristä osiota taustoittavat voimassa olevan raiskauslainsäädännön sekä raiskausrikosten piirteiden ja siihen liittyvien uskomusten tarkastelu aiemman tutkimuksen valossa.

Tutkimusote oli pääasiassa määrällinen. Tutkimusaineisto analysoitiin laskemalla analysoitujen muuttujien frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet kontingenssitauluissa IBM SPSS Statistics -ohjelmistossa. Analyysimenetelmänä käytettiin lisäksi Fisherin tarkkaa testiä selvittämään, oliko tunnusmerkistötekijäpiirteiden ja muiden muuttujien välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Numeraaliset tulokset on esitetty mediaanina ja hajonta interkvartiilivälinä (IQR). Tutkimuksen analyysi oli osittain teorialähtöistä ja osittain teoriasidonnaista. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui Helsingin Naistenklinikan Seri-tukikeskuksen asiakkaista, jotka eivät vuosi ensikäyntinsä jälkeen olleet tehneet rikosilmoitusta tapahtuneesta. Käynnit ovat sijoittuneet aikavälille 1.6.2017- 31.8.2019 ja niiden määrä oli 180.

Tutkimuksessa havaittiin, että lähes puolessa tapauksista (48 %) oli rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaisia tunnusmerkistötekijöitä vastaavia piirteitä. Suurin joukko näistä oli 1 momentin mukaisen väkivallan käyttö (37 %), vaikka tyypillisimmin käytetty väkivalta olikin lievämuotoista. Myös rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisen puolustuskyvyttömän tilan hyväksikäyttöä ilmeni (13 %) ja yleisimmin kyse oli uhrin tiedottomasta tilasta. Rikoslain 20 luvun 2 §:ssä säädettyjä kvalifiointiperusteita tuli ilmi noin kymmenesosassa (12 %) tutkimusaineistosta. Näistä yleisimmin käsillä oli teon aiheuttama erityinen kärsimys sekä useampi tekijä. Aineiston tapaukset vastasivat aiemmissa tutkimuksissa raiskausrikoksista luotua kuvaa. Tyypillisiä piirteitä aineiston tapauksissa olivat uhrin päihtymys tapahtumahetkellä, toisen osapuolen koti tapahtumapaikkana, yö tai aamu tapahtuma sekä uhrin ja tekijän jonkinasteinen keskinäinen tuttuus. Monissa tapauksissa oli epävarmuutta tapahtumien kulusta uhrin päihtymyksen vuoksi.