”Kaikki eivät sitä ymmärtäneet, mutta pääasia olikin, että he itse tiesivät, mistä oli puhe.” : Tove Janssonin Taikurin hatun Mörkö, Tiuhti ja Viuhti sukupuolen vastakertomuksena

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Tove Janssonin kolmen queerin Muumihahmon kerrontaa vastakertomuksena teoksessa Trollkarlens hatt (suom. Taikurin hattu). Hyödynnän kerronnan tarkastelussa James Phelanin henkilöhahmoteoriaa ja Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuusteoriaa. Kysyn, mitä Trollkarlens hatt -romaanin hahmojen Tiuhtin, Viuhtin ja Mörön sukupuolesta ja seksuaalisuudesta kerrotaan (cis)heteronormin vastaisesti. Vastakertomuksen käsite on avainasemassa. Keskeisimpiä tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavia lähdeteoksia ovat muun muassa Judith Butlerin pääteos Hankala sukupuoli (1990/2006) ja James Phelanin artikkeli Character as Rhetorical Resource (2022). Tutkielman tärkeimpiä lähteitä Tove Janssonin ja Muumien tutkimukseen ovat Sirke Happosen Muumiopas (2013), Boel Westinin Tove Jansson: Sanat, kuvat, elämä (2007/2013) ja Tuula Karjalaisen Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta (2013). Tutkimukseni keskeisimpiä tuloksia ovat Tiuhtin ja Viuhtin kuvaus homososiaalisena kollektiivina, yksilökeskeisyyttä rikkovana yksikkönä, joka ei piittaa ihmiskunnan tai ylipäätään muiden asenteista tai laeista. Mörkö puolestaan on heidän vastakohtansa, itsenäinen, yksinäinen, rahanhimoinen kapitalisti. Hän on naishahmoista kerrotulle narratiiville epätyypillisesti vaativa ja päättäväinen, jopa järkähtämätön.