PERUSTULO POLITIIKAN AGENDALLA : Kehysanalyysi perustulon tavoitteista suomalaisissa puolueohjelmissa vuosina 1987–2019

dc.contributor.authorKinnunen, Sari
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiologia|en=Sociology|
dc.date.accessioned2021-04-09T21:02:10Z
dc.date.available2021-04-09T21:02:10Z
dc.date.issued2021-03-29
dc.description.abstractPerustulosta on käyty maailmalla akateemista ja poliittista keskustelua jo pitkään. Suomalaisissa puolueohjelmissa perustulo on huomioitu jo 1980-luvun lopulta lähtien, mutta poliittiseen päiväjärjestykseen se nousi vasta vuonna 2015, kun pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin perustulokokeilu, joka otettiin myös yhdeksi kärkihankkeeksi. Suomalaiset poliittiset puolueet ovat olleet ajoittain kiinnostuneita perustulosta, mutta perustuloa kannattavilla puolueilla on niin erilaiset tavoitteet perustulolle, etteivät ne ole kyenneet sopimaan yhteistä perustulomallia, jota ajaa eteenpäin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla argumenteilla poliittiset puolueet ovat kehystäneet perustuloa ja ovatko argumentit muuttuneet tutkittavalla aikavälillä 1987-2019. Tutkimuksen aineistona olevat puolueohjelmat on haettu Poliittisten ohjelmien tietovarannosta, Pohtivasta. Aineistona tutkimuksessa oli 110 ohjelmaa 19 puolueelta. Analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia, jonka avulla olen analysoinut ne ohjelmat, joissa perustulo on mainittu. Tämän jälkeen olen jatkanut analysointia kehysanalyysin keinoin. Puolueohjelmissa mainitut perustuloehdotukset jäsentyivät neljään kehykseen. Näitä kehyksiä olivat yksilönvapauden, toimeentulon, työllistymisen ja velvoitteiden kehykset. Tulokset osoittavat, että kaikille puolueille yhteisiä tavoitteita on vain kaksi: nykyisen sosiaaliturvan uudistaminen tai korvaaminen sekä toive uusista perustulokokeiluista. Huolimatta yhteisistä tavoitteista on kaikille puolueille yhteisen perustulon saaminen hyvin hankalaa. Nykyisen sosiaaliturvan korvaaminen perustulolla pitäisi toisen puolueen mukaan tehdä tavalla, joka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen, kun taas toinen puolue haluaisi perustulon olevan täysin vastikkeeton. Uusille perustulokokeiluille asetetut tavoitteet vaihtelevat myös puolueittain, joten vain toive uusista perustulokokeiluista on yhteinen. Tulosten mukaan puolueet eivät ole löytäneet sellaista perustulon mallia tai tavoitetta, jonka useampi puolue olisi voinut hyväksyä. Kaksi puoluetta on voinut löytää osittain yhteisiä tavoitteita, mutta jo kolmannen puolueen mukaan ottaminen on voinut muuttaa koko tilanteen. Tämän lisäksi perustuloa suunnitellessa täytyy huomioida se, että kolme puoluetta on ottanut perustuloon kielteisen kannan ja ainakin kaksi suurta puoluetta on julkaissut oman, perustulosta eroavan yleisturvan.
dc.format.extent96
dc.identifier.olddbid168328
dc.identifier.oldhandle10024/151452
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13651
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021040910000
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151452
dc.subjectAsiasanat: perustulo, puolue, puolueohjelma, kehysanalyysi
dc.titlePERUSTULO POLITIIKAN AGENDALLA : Kehysanalyysi perustulon tavoitteista suomalaisissa puolueohjelmissa vuosina 1987–2019
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
ProGradu_Kinnunen_Sari.pdf
Size:
845.85 KB
Format:
Adobe Portable Document Format