Sanavalinnat ja semanttiset roolit Neuvostoliiton hajomista käsittelevissä artikkeleissa Helsingin Sanomissa

Abstract

Tutkielmani käsittelee sitä, millaisia semanttisia rooleja ja sanavalintoja esiintyy Helsingin Sanomien kotimaan ja ulkomaan osaston artikkeleissa 26.11.1991–26.1.1992 ja millaista kuvaa kyseiset valinnat luovat. Aineistonani on ollut Helsingin Sanomien kotimaan ja ulkomaan osaston artikkelit ajalta 26.11.1991–26.1.1992 hakusanalla Neuvostoliitto ja Venäjä. Artikkeleja on yhteensä 101, joista 40 on kotimaan osaston artikkeleja ja ulkomaan osaston artikkeleja 61.

Olen käyttänyt metodeinani tekstintutkimusta ja diskurssintutkimusta. Lisäksi olen käyttänyt Antconc-ohjelmaa analyysin apuvälineenä. Olen analysoinut artikkelini Antconcin avulla hakemalla hakusanoilla Neuvostoliitto ja Venäjä, minkä jälkeen olen analysoinut niitä yksitellen ensin kotimaan osaston ja sen jälkeen ulkomaan osaston artikkeleista.

Keskeisiä tuloksiani on se, että Neuvostoliittoa ja Venäjää koskevissa sanavalinnoissa ja semanttisissa rooleissa ei ole paljon eroja. Neuvostoliittoa koskevat sanavalinnat ovat pääosin sellaisia, jotka kuvaavat Neuvostoliittoa aktiivisena tekijänä, mutta samalla hajoavana kokonaisuutena. Sama pätee myös semanttisiin rooleihin ja niiden luomaan kuvaan. Venäjää koskevat sanavalinnat ja semanttiset roolit ovat pääosin samankaltaisia, mutta erona Neuvostoliittoon ne ilmaisevat enemmän suhtautumista Venäjään. Lisäksi ne luovat kuvaa Venäjästä Neuvostoliiton seuraajana.

Tulosten perusteella voidaan päätellä se, että sanavalinnat ja semanttiset roolit ovat voineet vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja siten saattavat nykyäänkin vaikuttaa siihen, miten Neuvostoliitosta ja Venäjästä voidaan kirjoittaa.