Sukupuolittuneet kieli ja käytännöt peruskoulussa opettajien näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajien näkemyksiä siitä, millaista sukupuolittunutta kieltä ja sukupuolittuneita käytäntöjä he havaitsevat peruskoulussa, sekä toteutuuko sukupuolisensitiivinen kasvatus. Tutkielman taustalla on ajatus siitä, että sukupuolten välinen segregaatio korkeakouluissa ja työelämässä ovat viime aikoina puhuttaneet mediassa ja tutkielman tarkoitus on löytää peruskoulutasolta niitä asioita, jotka ylläpitävät tai aiheuttavat sukupuolittumista. Tutkimuksessa kysyn millaisia sukupuolittuneita käytäntöjä ja kieltä opettajat käyttävät peruskoulussa ja missä tilanteissa, sekä kokevatko opettajat toimivansa sukupuolisensitiivisesti tai aikovatko tehdä niin tulevaisuudessa?

Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavina oli neljä peruskoulun luokan- tai aineenopettajaa eri kouluista. Aineiston analyysitapana toimi teemoittelu.

Tutkimuksessani tuli ilmi, että opettajat eivät juurikaan löytäneet omasta opetuksestaan sukupuolittuneita käytäntöjä tai kieltä. Niitä saattoi silti ilmetä koulun sisällä, joko muun henkilökunnan toimesta tai liittyen koulun toimintatapoihin tai opetusmateriaaleihin. Haastateltavat kuvasivat kuitenkin joitain haasteita aiheeseen liittyen. Sukupuolisensitiivisyys oli kaikille haastateltaville aiheena tuttu, mutta lähinnä yhteiskunnallisen keskustelun kautta ja työn puolesta aihetta ei ollut käsitelty lainkaan. Haastatteluissa tuli kuitenkin ilmi oppilaiden uudenlainen tarve sukupuolisensitiivisyydelle ajassa, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on tullut enemmän näkyväksi.