Lukutaito kriisissä? : Lukutaitokeskustelun kolme kehystä eduskunnan täysistuntopuheenvuoroissa

Abstract

Suomen PISA menestys maailmalla loi mielikuvaa Suomesta maailman parhaan koulutuksen maana. Suomi sijoittuikin kärkeen kolmessa ensimmäisessä PISA-kokeessa. Vähitellen suomalaisten nuorten taso alkoi laskea, ja erityisesti lukutaidon tasosta huolestuttiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaista keskustelua lukutaidosta käytiin vuosien 2002–2023 eduskunnan täysistunnoissa. Tutkielman päätavoitteena oli selvittää, millaisia kehyksiä keskustelun pohjalta oli mahdollista löytää ja millaisia teemoja eri puolueet nostivat esille aiheesta.

Pro gradu -työn primääriaineistona toimivat valtiopäivien täysistuntojen puheenvuorot vuosilta 2002–2023. Aineisto koostui 560 puheenvuorosta. Aikarajaus valikoitui sen mukaan, milloin ensimmäinen ja viimeisin PISA-tutkimus olivat päätyneet eduskunnan puheenvuoroihin. Aineistoa analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä sekä kehysanalyysillä.

Puheenvuorojen pohjalta havaittiin kolme eri kehystä. Sukupuolten väliset oppimiserot, mobiili- ja älylaitteet sekä maahanmuuttajat. Sukupuolten välisiä oppimiseroja käsitteleviä puheenvuoroja tarkastellessa havaittiin kaksi eri kehystä. Ensimmäinen näistä oli tasa-arvokehys, joka kuvaili lukutaidon oppimiseroja epätasa-arvoisena poikien näkökulmasta. Toinen kehys, joka sukupuolten välisistä eroista nousi esille, oli kehys maailman parhaista. Tätä kehystä käytettiin luomaan mielikuvia suomalaisista nuorista maailman parhaina tai huippuina lukutaidossa. Sukupuolten välisiä oppimiseroja käsittelevät kehykset puhuttelivat kansanedustajia monesta eri puolueesta.

Mobiili- ja älylaite-teemasta tunnistettiin ongelmakehys, jota käyttämällä puheenvuoroja kehystettiin siten, että mobiili- ja älylaitteet nähtiin ainakin osin lukutaidon ongelmien aiheuttajina. Tästä teemasta eniten puheenvuoroja oli Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajilla.

Maahanmuuttajia koskevia kehyksiä oli kolme. Osa puolueista, pääosin vasemmistopuolueet, koki huolta siitä, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat sijoittuivat kantasuomalaisia matalammalle lukutaidon pisteissä. Osa puolueista, erityisesti Perussuomalaiset, käyttivät maahanmuuttajateemaa kehystämällä heitä uhkana lukutaidolle. Viimeinen kehys oli maahanmuuttajien kuvailu mahdollisuutena, erityisesti valtion heikkenevän huoltosuhteen näkökulmasta. Tätä kannattivat erityisesti SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta.