Kuulo- ja kuulonäkövammaisten opiskelijoiden kokemuksia Kelan järjestämästä opiskelutulkkauksesta sekä tulkkausteknologian käytöstä : haasteet, hyödyt ja kehitysehdotukset

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia kuulo- ja kuulonäkövammaisilla opiskelijoilla on Kansaneläkelaitoksen järjestämästä opiskelutulkkauksesta. Lisäksi haluttiin saada tietoa siitä, minkälaisia esteitä he ovat kokeneet opinnoissaan tai opintopolullaan ja minkälaisia vaikutuksia tulkin puuttumisella on opiskelijan opiskelumotivaatioon ja osallisuuden tunteeseen. Lopuksi selvitettiin, millä tavoin opiskelutulkkausta käyttävät asiakkaat hyödyntävät tulkkausta tukevia ja korvaavia teknologisia apuvälineitä opinnoissaan ja minkälaisia mahdollisuuksia he näkevät laitteilla olevan tulevaisuudessa. Tutkielman kohdejoukkona toimi vuosina 2020–2022 Kelan järjestämää opiskelutulkkausta käyttäneet kuulo- ja kuulonäkövammaiset henkilöt. Tutkielma on toteutettu monimenetelmäisesti ja sen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja, Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä sekä yhden monivalintakysymyksen. Kyselytutkimus lähetettiin 233 henkilölle, ja kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 41 henkilöä. Tutkielman pääpaino on laadullisessa tutkimuksessa ja aineiston analyysi toteutettiin fenomenografisella menetelmällä. Tulosten mukaan asioiminen Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kanssa koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi, ja valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä heille järjestettyyn opiskelutulkkaukseen. Osa vastaajista kuitenkin koki vaikutusmahdollisuutensa oman palvelun järjestämiseen liittyen olevan hyvin vähäistä. Valtaosalla vastaajista vamma on vaikuttanut negatiivisesti siihen, mille alalle on päättänyt hakeutua. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö koettiin toimivana, ja opiskelijat kokivat, että heidän vammansa ja erityistarpeensa huomioidaan oppilaitoksissa riittävissä määrin. Tulkkauksen puuttumisen havaittiin vaikuttavan opiskelijoihin eri tavoin, ja merkittävimmät vaikutukset sillä näytti olevan korkea-asteen opinnoissa, joissa opiskelijat ei koe selviytyvänsä ilman riittävää tulkkausta. Tulkkausteknologiaan ja apuvälineisiin liittyen suurin osa vastaajista koki, että tulkkausteknologialla pystytään korvaamaan tulkki joissakin tilanteissa. Tulkkausteknologian tulevaisuudennäkymiin suhtauduttiin pääasiassa myönteisesti. Tutkielman viimeisenä tavoitteena oli tarjota kehitysehdotuksia Kelalle tulkkauspalvelun ja opiskelutulkkauksen järjestämisen parantamiseksi sekä suosituksia oppilaitoksille kuulo- ja kuulonäkövammaisten opiskelijoiden erityistarpeiden ja esteettömyyden huomioimiseksi. Ehdotukset laadittiin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden, tämän kyselytutkimuksen tulosten ja johtopäätösten sekä vastaajien esittämien toiveiden pohjalta.