Karppauksen maailma on moninainen : Eksperientaalisten merkitysten rakentuminen Helsingin Sanomien karppausta käsittelevissä teksteissä

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee eksperientaalisten merkitysten rakentumista Helsingin Sanomien karppausta käsittelevissä teksteissä ja kuuluu tekstintutkimuksen alaan. Karppaus näkyi lehdessä erityisesti vuosina 2011–2012. Aineistoni koostuu 82:sta Helsingin Sanomissa esiintyneestä tekstistä, joista 11 olen valinnut lähempään tarkasteluun. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, millainen kuva karppauksesta ja karppaajista muodostuu aineiston tekstien perusteella. Tutkimukseni teoreettisena runkona käytän M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalista kielioppia sekä sen suomenkielisiä sovelluksia ja teoriaa käsitteleviä artikkeleja, joita ovat laatineet mm. Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa (ent. Karvonen), Minna-Riitta Luukka ja Susanna Shore. Lisäksi tarkastelen Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin avulla 2010-luvun uutisdiskurssin piirteitä. Analyysi on luonteeltaan kvalitatiivista ja keskittyy sf-teorian yhteen osa-alueeseen, eksperientaalisiin merkityksiin. Tarkastelen teksteissä tehtyjä kielellisiä valintoja: osallistujille erilaisten prosessien kautta annettuja osallistuja-asemia, teksteissä esiintyviä olosuhteita sekä yleisesti tekstien sisältämää sanastoa. Sanastoa tarkastelemalla pyrin toisaalta selvittämään sitä, millaisiin diskursseihin karppaus liitetään, ja toisaalta sitä, millaisia piirteitä aineiston uutisdiskurssiin sisältyy. Karppaaja sijoitetaan teksteissä erilaisiin osallistuja-asemiin: aktiiviseksi toimijaksi, kokijaksi ja toiminnan kohteeksi. Karppaajien toiminnassa korostuu erityisesti tietoisten valintojen tekeminen. Teksteissä esiintyviä muita toimijoita ovat pääasiassa elinkeinoelämä ja sen erilaiset edustajat sekä tieteelliset asiantuntijat ja viranomaiset. Elinkeinoelämä esitetään toisaalta aktiivisena toimijana, toisaalta kuluttajien toimintaan reagoijana. Reagoimalla elinkeinoelämä pyrkii kuluttajien miellyttämiseen tuotetarjonnan muutoksilla. Viranomaiset ja asiantuntijat valistavat, pohtivat, toimivat ja reagoivat. Reagoimalla ei kuitenkaan pyritä kansalaisten miellyttämiseen vaan tarpeen mukaan heidän toimintansa muuttamiseen. Teksteissä näkyy myös muutoksen ja vertailun ilmapiiri. Karppaus yhdistyy monenlaisiin diskursseihin, joista toiset ovat odotuksenmukaisia (esim. ruoka, laihdutus, terveys), toiset yllättävämpiä (esim. perhe). Samassa tekstissä esiintyy useita diskursseja, jotka limittyvät toisiinsa. Puhekieliset ilmaukset ja yksityisen alue näkyvät teksteissä selkeästi, mikä kertoo uutisdiskurssin viihteellistymisestä. Uutisdiskurssi vaikuttaisi aineistoni perusteella koostuvan yhteiskunnallisista ja yksityisistä, abstrakteista ja arkisista, asiatyylisistä ja puhekielisistä piirteistä.