Listautumisantien alihinnoittelun yhteys myöhempiin osakeanteihin : Signalointiteoria alihinnoittelua selittävänä tekijänä
5.23 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1000
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Pörssilistautuminen (engl. initial public offering, IPO) merkitsee yritykselle uutta vaihetta sen elinkaaressa. Pörssilistautumisen myötä yrityksen osake tulee julkisen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssiin ja sille muodostuu markkinahinta sen mukaan millainen kysyntä ja tarjonta osakkeeseen listautumisannin jälkeen kohdistuu. Jos osakekurssi nousee välittömästi listautumisannin jälkeen kaupankäynnin alettua, herää kysymys miksi listautumishinta oli asetettu alhaisemmalle tasolle kuin mitä sijoittajat olivat valmiit maksamaan osakkeesta markkinoilla. Tähän ensimmäisen kaupankäyntipäivän osakekurssin nousuun viitataan termillä listautumisannin alihinnoittelu (engl. IPO underpricing). Näin toimittaessa osakkeet listautumisannissa myyvällä taholla jää teoriassa maksimaalinen pääoma keräämättä listautumisannin yhteydessä. Samaan aikaan tilanne tarjoaa listautumisantiin osallistuneelle sijoittajalle mahdollisuudet korkeisiin tuottoihin. Alihinnoittelua on esiintynyt aiempien tutkimusten mukaan vuosikymmenestä toiseen ja globaalilla tasolla.
Signalointiteorialla pyritään selittämään listautumisannin alihinnoittelun ilmiötä. Sen mukaan listautuva yritys alihinnoittelee tietoisesti listautumisantinsa. Ajatuksena on tällöin, että yritys näyttäytyy osakemarkkinoilla houkuttelevana sijoituskohteena listautumisannin alihinnoittelusta johtuen. Näin ollen yritys pystyy myöhemmässä osakeannissa (engl. seasoned equity offering, SEO) kuittaamaan listautumisannin alihinnoittelusta syntyneet tappiot korkeampaan osakeannin osakehintaan perustuen. Teorian mukaan alihinnoittelun suuruuden tulisi tällöin olla yhteydessä uuden osakeannin järjestämisen nopeuteen ja kokoon suhteutettuna alkuperäiseen listautumisantiin. Tutkielmassa testataan onko alihinnoittelun suuruudella ja sitä seuraavalla osakeannilla yhteyttä. Aineistona on Yhdysvaltain arvopaperipörsseihin 2000–2015 tehtyjen osakemarkkinoiden listautumisannit.
Tutkielman tulosten mukaan listautumisannin alihinnoittelun suuruus on yhteydessä sitä seuraavaan yrityksen järjestämään osakeantiin, listautumisantia seuraavan osakeannin ollessa suhteellisesti suurempi listautumisantiin verrattuna sen mukaan kuinka korkeaa alihinnoittelu on ollut. Samoin listautumisantia seuranneen osakeannin koko suhteessa alkuperäiseen listautumisantiin selittää listautumisannin alihinnoittelun suuruutta. Listautumisannin alihinnoittelulla ja sitä seuranneen osakeannin välisen ajan pituudella ei havaita yhteyttä.