Kriittinen ajattelu vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorSalo, Henrik
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2021-05-06T21:01:19Z
dc.date.available2021-05-06T21:01:19Z
dc.date.issued2021-04-28
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, mistä kriittisen ajattelun lähestymistavoista käsin suomalainen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet käsittelee kriittistä ajattelua. Opetussuunnitelman sisällön analysoimisessa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teoreettisen kehyksen muodosti Moonin (2008) kriittiseen ajatteluun liittyvän kirjallisuuden luokittelu. Luokittelun mukaan kriittistä ajattelua käsitellään alan kirjallisuudessa logiikan, olemisen tavan tai disposition, kehityksen, pedagogian, taitojen tai prosessien sekä yleiskatsauksen lähestymistavoista käsin. Näistä lähestymistavoista jalostettiin teemat sisällönanalyysia varten. Kriittisen ajattelun yleiskatsaus -lähestymistapa jätettiin pois teemoista. Sisällönanalyysin tuloksina todettiin opetussuunnitelman painottuvan kriittisen ajattelun pedagogiseen ja taidolliseen lähestymistapaan. Näistä jalostettuihin teemoihin opetussuunnitelma viittasi kumpaankin yli 70 kertaa. Kuitenkin molempien teemojen viitaukset jäivät pintapuolisiksi, kun niitä peilattiin alkuperäisiin Moonin (2008) määrittelemiin kriittisen ajattelun lähestymistapoihin. Kriittisen ajattelun kehitys -teemaan viitattiin 27 kertaa ja kriittinen ajattelu olemisen tapana tai dispositiona -teemaan kymmenen kertaa. Kriittisen ajattelun kehityksellisen lähestymistavan osalta opetussuunnitelma ei juuri resonoinut Moonin (2008) esittelemän lähestymistavan kanssa. Lähestymistapa jäi lähinnä sanan ”kehitetään” varaan. Kriittinen ajattelu olemisen tapana tai dispositiona -teeman viittaukset olivat puolestaan kattavasti kuvailtu, kun niitä peilattiin Moonin (2008) määrittelemään lähestymistapaan. Logiikka-lähestymistavan osalta yllätyksenä tuli sen puuttuminen, vaikka sillä on perinteisesti ollut vahva asema kriittisen ajattelun piirissä. Jatkotutkimuksen kannalta suositeltavaa olisi analysoida opetussuunnitelma kriittisen ajattelun osalta induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jonka lisäksi myös muiden maiden opetussuunnitelmien analysointi Moonin (2008) luokittelun perusteella olisi tärkeää kriittiseen ajatteluun liittyvien kulttuuristen erojen selvittämiseksi.
dc.format.extent37
dc.identifier.olddbid168551
dc.identifier.oldhandle10024/151674
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13565
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021050629165
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151674
dc.subjectkriittinen ajattelu, kriittisyys, kriittisen ajattelun opettaminen, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS), teorialähtöinen sisällönanalyysi, Jennifer Moon
dc.titleKriittinen ajattelu vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
SaloHenrik_opinnayte.pdf
Size:
499 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)