Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvat : Matematiikan oppimisesta, opettamisesta ja kehittymisestä opettajana

Abstract

Matemaattiset taidot ja positiivinen asenne matematiikkaan ovat keskeisiä sekä työelämässä menestymisessä että jatkuvassa oppimisessa. Luokanopettajilla on merkittävä rooli oppilaiden matematiikkakokemusten ja asenteiden muovaajina, ja heidän omat matematiikkakuvansa vaikuttavat tähän prosessiin. Negatiivinen suhtautuminen voi välittää oppilaille pelkoa, kun taas innostunut opettaja kannustaa matematiikan oppimiseen. Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvan tutkiminen on tärkeää, koska matematiikkakuvat vaikuttavat heidän valmiuksiinsa opettaa ja innostaa tulevia oppilaita. Matematiikkakuvalla tarkoitetaan yksilön käsityksiä, asenteita, tunteita ja kokemuksia, jotka liittyvät matematiikkaan. Se voi muodostua sekä tietoisista että tiedostamattomista tekijöistä, kuten aiemmista oppimiskokemuksista, ympäristön vaikutuksista ja kulttuurisista käsityksistä matematiikasta. Matematiikkakuva vaikuttaa siihen, miten ihminen oppii, opettaa ja käyttää matematiikkaa elämässään. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia matematiikasta peruskoulun ja lukion aikana sekä millaisiksi heidän matematiikkakuvansa muotoutuivat näiden kokemusten perusteella. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin heidän näkemyksiänsä itsestään matematiikan opettajina ja miten he halusivat kehittyä matematiikan opettajina. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten luokanopettajaopiskelijat kokivat matematiikan oppimiskokemustensa ja matematiikkakuviensa vaikuttaneen heidän opettajuuteensa ja kehittymistoiveisiin opettajana. Aineistona oli 41 luokanopettajaopiskelijan kirjoittamaa esseetä, jotka kirjoitettiin ja kerättiin keväällä 2023. Tutkimus edusti laadullista tutkimusta, ja aineistoa analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksista muodostui neljä matematiikkakuvaryhmää: positiivinen, negatiivinen, vaihteleva ja neutraali. Positiivisen ryhmän opiskelijat pitivät matematiikkaa mielekkäänä ja he hyötyivät opettajajohtoisista, perinteisistä menetelmistä. Negatiivisessa ryhmässä opiskelijoilla oli ollut matematiikka-ahdistusta ja he kokivat, ettei heidän oppimistapojaan tuettu. Vaihtelevan ryhmän asenteet matematiikkaa kohtaan vaihtelivat negatiivisesta positiiviseen eri kouluasteiden välillä. Neutraalisti suhtautuvilla matematiikka ei herättänyt voimakkaita tunteita. Opiskelijat korostivat toiminnallisen oppimisen merkitystä ja halusivat kehittyä siinä. Erilaisten oppijoiden huomioiminen ja matematiikan perustaitojen vahvistaminen olivat myös keskeisiä kehityskohteita, mutta myös opiskelijoiden osaamisalueita opettajana. Innostava opettajuus ja sen kehittäminen nousi selvästi esille kaikissa ryhmissä. Vaihtelevassa ryhmässä ilmeni eniten epävarmuutta opettamisvalmiuksista, mutta myös muissa ryhmissä oli halu kehittyä matematiikan sisällöllisessä osaamisessa. Lisäksi opiskelijat painottivat oppilaiden tukemista ja kiireettömän oppimisilmapiirin luomista. Motivoituneilla opiskelijoilla positiivinen matematiikkakuva säilyi onnistumisten ja vahvan itseluottamuksen ansiosta. Heikko itseluottamus ja epäonnistumiset johtivat negatiiviseen matematiikkakuvaan ja matematiikka-ahdistukseen. Opettajat ja käytetyt opetusmenetelmät vaikuttivat merkittävästi kokemuksiin matematiikasta. Opiskelijat, riippumatta aiemmista kokemuksistaan, pyrkivät kehittymään innostaviksi ja kannustaviksi opettajiksi. Tämä heijasti heidän ymmärrystään opettajan roolista oppilaiden matematiikka-asenteiden muokkaajana.