Herpes simplex -virus 1 ja 2 genitaaliherpeksen aiheuttajana Tyksin seksitautien poliklinikalla 2013–2022

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on käsitellä rekisteritutkimusta varten kerättyä aineistoa Tyksin seksitautien poliklinikan oireisten genitaaliherpesnäytteistä ja tarkastella näistä infektion aiheuttaneen viruksen alatyyppiä. Genitaaliherpes on Herpes simplex -viruksen aiheuttama infektio, josta puhutaan genitaaliherpeksenä, kun se oireilee sukuelinten alueella. Aikaisemman käsityksen mukaan Herpes simplex -virus-2 on ollut pääosin genitaaliherpeksen vallitseva aiheuttaja, kun taas Herpes simplex -virus-1 on pääosin tavannut oireilla kasvojen ja suun alueella yleisemmin. Viime aikoina on kuitenkin havaittu Herpes simplex -virus-1:n aiheuttamien genitaaliherpeksien osuuksien kasvu, minkä vuoksi ympäri maailmaa on alettu seurata tilannetta. Tämän tutkielman tarkoitus onkin tarkastella näiden virustyyppien aiheuttamia oireisia genitaaliherpesinfektioita ja viruksen alatyyppien vallitsevuutta Varsinais-Suomessa. Aineisto on kerätty Tyksin seksitautien poliklinikan oireisten ja positiivisten genitaaliherpesnäytteistä vuosina 2013–2022. Positiivisista näytteistä virustyyppi määritettiin joko pikaviljelyllä tai PCR-menetelmällä. Aineisto on käsitelty anonyymisti. Tilastollisessa tarkastelussa on käytetty IBM SPSS Statistics -ohjelmaa (versio 29). Tässä tutkielmassa käy ilmi, että Tyksin seksitautien poliklinikalla Herpes simplex -virus-1:en osuus aiheutetuista genitaaliherpesinfektioista vastoin aikaisempia tilastoja laski (31,5 % kaikista infektioista). Naisilla todettiin myös tilastollisesti merkitsevästi enemmän infektioita (58,3 %, p < 0,001). Miehet olivat myös tilastollisesti merkitsevästi vanhempia kuin naiset sekä eri virustyypeissä, että kaikissa infektioissa. Ongelmina aineistossa on kuitenkin infektioiden määrän selkeä väheneminen 2020–2022. Tämä todennäköisesti liittyy Covid-19-pandemiaan, jonka vuoksi käynnit seksitautien poliklinikalla yleisesti vähenivät. Tämän lisäksi 2021 infektioiden tyyppimääritykset puuttuivat osasta positiivisista näytteistä (6,2 % koko aineistosta).