Digitaalisten alustojen käyttäjistään keräämä data Euroopan unionin yrityskauppavalvonnassa
| dc.contributor.author | Airas, Linnea | |
| dc.contributor.department | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Oikeustiede, OTM-tutkinto|en=Law, Master of Laws| | |
| dc.date.accessioned | 2020-05-07T21:00:37Z | |
| dc.date.available | 2020-05-07T21:00:37Z | |
| dc.date.issued | 2020-04-11 | |
| dc.description.abstract | Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisoituminen on haastanut perinteistä oikeusjärjestystä. Datasta on tullut uusi valuutta. Nykyään yhä enenevissä määrin palvelut ovat ilmaisia ja vastineena ilmaisista palveluista käyttäjistä kerätään dataa. Käyttäjistä kerättyä dataa jalostetaan ja sen avulla tuotetaan parempia palveluita. Datan voidaan jopa katsoa olevan välttämätön edellytys digitaalisten palveluiden tarjoamiseksi. Tässä tutkielmassa arvioin, miten yrityskauppavalvonnassa otetaan digitaalisten alustojen käyttäjistä keräämä data huomioon. Tutkimuskysymykseni ovat, voiko käyttäjistä kerätty data muodostaa relevantit markkinat, mitä kilpailuvaikutuksia käyttäjistä kerätyllä datalla on ja mikä on kilpailu- ja tietosuojalainsäädännön suhde yrityskauppoja ratkaistaessa. Tutkimukseni metodi on oikeusdogmaattinen ja käytän tutkielmassani pääsääntöisesti objektiivista tulkintaa, jossa selvitän, mikä on voimassa olevalle lainsäädännölle oikeuskäytäntöön ja auktoriteetteihin perustuva tulkinta. Tutkielmani perustuu Euroopan unionin yrityskauppavalvontaa koskevaan lainsäädäntöön, virallisaineistoon, ja komission ratkaisukäytäntöön. Aineistona olen käyttänyt myös kotimaista ja ulkomaista oikeuskirjallisuutta sekä Internet-lähteitä. Ensimmäinen keskeinen johtopäätökseni on se, että käyttäjistä kerätty data ei voi tämänhetkisen lainsäädännön ja ratkaisukäytännön perusteella muodostaa omia relevantteja markkinoita, mikäli sitä ei myydä tai lisensoida itsenäisenä tuotteena. Toiseksi käyttäjistä kerätyllä datalla ei näyttäisi olevan olennaisia kilpailulle haitallisia vaikutuksia, sillä dataa kerääviä tahoja on useita markkinoilla ja kerätty data ei ole arvokasta kaikille toimijoille. Lisäksi digitaalisten palveluiden tarjoamiseksi tarvitaan myös muita tuotantohyödykkeitä. Kolmas johtopäätökseni on se, että tietosuojaan liittyvät seikat voidaan ottaa datan keräämistä ja käyttöä rajoittavana seikkana huomioon sekä kilpailuvaikutusten arvioinnissa laatutekijänä huomioon, mutta muuten tietosuojaa koskevat huolet kuuluvat tietosuojaviranomaisten toimivaltaan. | |
| dc.format.extent | 90 | |
| dc.identifier.olddbid | 166336 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/149470 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/11371 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2020050725635 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/149470 | |
| dc.subject | kilpailuoikeus, EU-oikeus, alustatalous, yrityskaupat, big data, digitalisaatio, tietosuoja | |
| dc.title | Digitaalisten alustojen käyttäjistään keräämä data Euroopan unionin yrityskauppavalvonnassa | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1