Työhyvinvointidiskurssi vuosina 2006–2015 – Diskurssianalyysi kolmen pörssiyhtiön vastuuraportoinnista
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Työhyvinvointi herättää Suomessa paljon keskustelua. Suomalainen työelämä muuttuu jatkuvasti, mikä vaikuttaa työhyvinvoinnin tilaan organisaatioissa. Työhyvinvointidiskurssi on kehittynyt viime vuosina terveyden edistämisestä enemmän hyvinvoinnin kokemuksen ja strategisen hyvinvoinnin suuntaan.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen suomalaisen pörssiyhtiön työhyvinvointidiskurssia. Tutkittavat yritykset olivat Kesko, Kone ja Neste, ja niiden käymää keskustelua työhyvinvoinnin kontekstissa tarkasteltiin yritysten vastuuraportointien kautta vuosilta 2006–2015. Tutkimus pohjautui sosiaalisen konstruktionismin käsitteeseen eli oletukseen, että kielenkäyttö luo sosiaalista todellisuutta ja toteutettiin diskurssianalyyttisen tutkimusotteen keinoin. Tavoitteena oli tutkia case-yritysten vastuuraportoinneissa esiintyvää työhyvinvointiin liittyvää keskustelua ja verrata sitä ympäröivään työhyvinvointidiskurssiin. Analyysin kohteena oli raporteissa käytetty kieli. Tutkimusta taustoitettiin työhyvinvoinnin eri teorioilla ja malleilla, ja konteksteiksi määriteltiin yleinen työhyvinvointidiskurssi suomalaisessa yhteiskunnassa sekä ajanjakso 2006–2015 taustakehyksenään case-yritysten vastuuraportoinnit.
Aineistosta muodostettiin kuusi erilaista diskurssia: hyvinvointi-, terveys-, työympäristö-, kehittymis-, johtamis- ja organisaatiodiskurssi. Hyvinvointidiskurssi piti sisällään erilaiset organisaation hyvinvointitekijät, kuten työtyytyväisyyden ja sitoutumisen, terveysdiskurssi sisälsi esimerkiksi työntekijän terveyden ja työkyvyn ja työympäristödiskurssi käsitti organisaation fyysisen ja psyykkisen työympäristön osatekijät. Kehittymisdiskurssiin kuuluivat esimerkiksi osaamisen kehittäminen ja koulutus, johtamisdiskurssiin puolestaan johtamistoiminnot, kuten esimiestyö ja osallistaminen. Organisaatiodiskurssi sisälsi kaikki organisaation toimintoihin liittyvät tekijät, kuten yrityksen strategian ja arvot sekä tasa-arvon ja vastuullisuuden. Muodostuneet diskurssit vastaavat suurelta osin Suomessa käytyä keskustelua työhyvinvoinnista.
utkimuksen perusteella voidaan todeta, että työhyvinvoinnin merkitys yksilölle, yritykselle ja yhteiskunnalle on suuri. Työhyvinvoinnista käydäänkin laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Työhyvinvointia kehittämällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiseen hyvinvointiin, terveyteen, motivaatioon ja viihtymiseen työssä. Työhyvinvoinnin on myös todettu vaikuttavan yrityksen tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Lisäksi työhyvinvoinnilla on yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi kansanterveyden ja työllisyyden kautta. Vastuu työhyvinvoinnista on olennainen osa työhyvinvointidiskurssia, ja tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointi rakentuu yhteisvastuullisesti yhteiskunnassa.
Kuvaus
siirretty Doriasta