Kestävän kehityksen mittaaminen ja elinkaariarviointi

Abstract

Kestävä kehitys on viime vuosina ollut esillä myös liike-elämässä. Siinä kiinnitetään huomioita organisaatioiden vastuullisuuteen niin taloudellisesta, ympäristöllisestä kuin sosiaalisestakin näkökulmasta. Tutkimuksen aiheena on tutkia kestävän kehityksen mittaamista organisaation toiminnassa johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, mitä johdon laskentatoimelta vaaditaan kestävän kehityksen integroimisessa organisaation toimintaan sekä miten kestävää kehitystä voidaan mitata organisaation toiminnassa. Tutkimusongelmia lähestytään kolmen aihealueen yhdistämisestä ja linkittymisestä toisiinsa; sisäisen laskentatoimen roolin muutos, johdon ympäristölaskentatoimen viitekehyksen määritys ja sisäistäminen, sekä kestävän kehityksen mittareiden tarkastelu.

Tutkimus on teoreettinen ja sitä lähestytään käsiteanalyyttisen tutkimusotteen kautta. Aineistona on käytetty aikaisempaa kirjallista materiaalia sekä tieteellisiä julkaisuja. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen, mutta se saa myös osittain normatiivisia piirteitä pyrkiessään luomaan toimintamallin kestävän kehityksen integroimiseksi organisaation toimintaan. Ympäristölaskentatoimen tutkimus on suurimmaksi osaksi keskittynyt käsittelemään ulkoista raportointia sidosryhmille. Johdon ympäristölaskentatoimi painottaa ympäristökustannusten merkitystä ja kerää tietoa organisaation päätöksentekoa varten. Johdon ympäristölaskentatoimen tutkimus on ollut konseptuaalista ja siitä on edelleen saatavilla vähän empiiristä tutkimustietoa, vaikkakin se on lisääntynyt viime vuosina.

Kestävän kehityksen mittaamisessa käytetään raha- ja ainemääräistä dataa sekä kvalitatiivista tietoa. Niiltä odotetaan tarkkuutta, mitattavuutta, käytännöllisyyttä, dynaamisuutta, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta sekä kykyä pitkän aikavälin tarkasteluun. Elinkaariajattelu on osa kestävän kehityksen mittaamista. Elinkaariarviointi on yksi johdon ympäristölaskentatoimen työkaluista ja rajausten tekeminen sekä epävarmuustekijöiden käsittely ovat sen hyödynnettävyyden kannalta olennaisia asioita. Uusia näkökulmia, työkaluja ja rooleja omaksumalla laskentatoimella on edellytykset toimia isossa roolissa organisaation kestävän kehityksen integroimisessa.