Suomalaisten ympäristöasenteet : Tarkastelussa asenteet koskien yksilöön kohdistuvia ympäristöpoliittisia toimenpiteitä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisten suhtautumista erilaisiin yksilöön kohdistuviin ympäristöpoliittisiin toimenpiteisiin. Tutkielman päämääränä on tarkastella kansalaisten ympäristöasenteita ja sitä, miten nämä asenteet jakautuvat väestön keskuudessa. Tutkin erityisesti sitä, miten erilaiset sosiodemografiset taustamuuttujat, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja tulot vaikuttavat siihen, miten halukkaita suomalaiset ovat tinkimään omasta elintasostaan tai maksamaan korkeampia hintoja ja veroja ympäristön hyväksi.

Työn aineistona hyödynnetään vuoden 2020 International Social Survey Programme (ISSP) väestökyselyä. Kyselyssä kartoitetaan 15–75-vuotiaiden suomalaisten ympäristöön ja ilmastoon liittyviä asenteita. Aineisto on kerätty systemaattisella satunnaisotannalla väestötietokannasta ja aineiston lopullinen vastausmäärä on 1137 vastaajaa. Hyödynnän tutkielmani selitettävinä muuttujina aineistosta kolmea kysymystä, jotka tarkastelevat vastaajan ympäristöasenteita hieman eri näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat halukkaampia tinkimään omasta elintasostaan kuin maksamaan korkeampia hintoja tai veroja ympäristön hyväksi. Tulokset paljastavat, että ympäristöasenteita selittävät erityisesti vastaajan koulutustausta sekä sukupuoli. Tuloksista ilmenee, että korkeakoulutuksen suorittaneet ovat muita koulutusluokkia halukkaampia maksamaan korkeampia hintoja ja veroja ympäristön hyväksi. Vastaajat, jotka ovat valmiita tinkimään omasta elintasostaan ympäristön suojelemiseksi ovat sukupuoleltaan naisia. Tulokset mukailevat aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan naiset ja korkeasti koulutetut kokevat enemmän ympäristöhuolta sekä ovat usein sitoutuneempia ympäristöystävälliseen toimintaan.

Tutkielman tuloksia tarkasteltaessa on olennaista huomioida, että asenteet eivät täysin kuvaa ihmisten todellista kulutusta tai toimintaa, sillä ihmiset eivät aina toimi niin ekologisesti kuin väittävät. Vaikka suomalaiset näkevät ilmastonmuutoksen vakava tulevaisuuden ongelmana, yhteiskuntamme tarvitsee kriittisempää kulutuksen tarkastelua ja poliittista tahtoa toteuttaa kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa.