Uhrautuvia miehiä ja urheita naisia. Kansalaisuuden sukupuolittuminen Suomen sisällissodan aikaisessa valkoisessa lehdistössä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen vuoden 1918 sisällissodan aikaisessa valkoisessa vaasalaislehdistössä rakennettua kansalaisuutta ja sukupuolta sekä niiden yhteen kietoutumista. Tutkielmassa selvitetään, millä tavoin lehdet rakensivat mies- ja naiskansalaisuutta suhteessa toisiinsa sekä viholliseen. Miten sukupuoli vaikutti lehtien sivuilla tapaan hahmottaa kansalaisuus velvollisuuksineen ja rooleineen? Alkuperäisaineistona toimii kolme säännöllisesti sota-aikana Vaasassa ilmestynyttä valkoista sanomalehteä, joista Ilkka ja Vaasa edustavat aikakaudelle tyypillisiä puolueen äänenkannattajia. Valkoinen Suomi sen sijaan oli sisällissodan vuoksi perustettu Vaasan senaatin ja sodanjohdon äänitorvi. Kaikki kolme lehteä kuuluivat valkoisessa Suomessa ilmestyneisiin porvarillisiin sanomalehtiin. Valkoisten lehdissä tuotettu ja toistettu kuva kansalaisuudesta perustui paljolti siihen, millaiseksi kansalaisuus kaksijakoisine olemuksineen oli rakentunut autonomian ajan Suomessa osana kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Kaksijakoisen kansalaisuuden mukaisesti mies- ja naiskansalaisten sota-ajan toimintakentät nähtiin toisistaan erillisinä alueina, joilta poikkeamisesta rangaistiin lehdissä sosiaalisen häpeärangaistuksen kautta. Sukupuolittuneiden kansalaisvelvollisuuksien ja roolien täyttämisestä lehdet sen sijaan palkitsivat kiitoksilla ja ylistävillä kuvauksilla. Viholliskuva ja sen rakentaminen muodostui myös oleelliseksi tavaksi rakentaa kansalaisuutta. Lehtien luoma kuva punaisista edusti kaikessa kunnon kansalaisen vastakohtaa ja sisälsi hyväksytyn kansalaisuuden tavoin sukupuolittuneita piirteitä. Siinä, missä punaisia miehiä syytettiin lehdissä väkivaltaisista hirmutöistä, luotiin punaisista naisista kuvaa siveettöminä ja seksuaalimoraaliltaan epäilyttävinä. Rotuajattelu ja antisemitismi nousivat myös esiin punaisia koskeneessa lehtikirjoittelussa.