Verorikokset yhteiskunnassa

Abstract

Suurimpien talouskriisien myötä harmaa talous ja talousrikollisuus on noussut jatkuvasti otsikoihin ja käsittelyn aiheeksi. Näiden merkitys yhteiskunnalle on suuri. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat Suomen valtiolle vuosittain noin 4-8 miljardin euron tappiot, joka vastaa 4-6 prosenttia bruttokansantulosta. Valtaosa talousrikollisuudesta on verorikollisuutta. Verorikoksista säännellään Rikoslain 29 luvun 1-4 pykälässä. Verorikosten tekomuotoihin lukeutuu eri asteiset veropetokset sekä verorikkomukset. Veropetoksesta on kyse, kun verovelvollinen laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa. Perusmuotoisen veropetoksen ohella rikoslaissa säännellään lievästä ja törkeästä tekomuodosta. Verorikkomuksen subjekti eroaa veropetoksen vastaavasta ja tulee rangaistavaksi, kun verot jätetään maksamatta. Verorikoksista on säännelty osittain myös verolainsäädännössä. Nämä säännökset ovat rikkomustasoisia eivätkä ne koske veropetosta tai verorikkomusta. Verorikoksia koskevaa sääntelyä uudistettiin kauttaaltaan vuonna 1988. Kokonaisuudistuksen avulla haluttiin varmistaa lainsäädännön tehokkuus verorikosten torjunnassa sekä sen oikeudenmukaisuus. Tehokkaan lainsäädännön lisäksi verorikoksia on pyritty torjumaan monien eri viranomaisten toimesta. Viranomaisten vuodesta 1996 alkaen laatimat ja toteuttamat talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmat ovat olleet keskeisessä asemassa torjuntatyössä. Suuri osa verorikoksista havaitaan Verohallinnon tekemän ohjeistuksen, valvonnan ja verotarkastusten myötä. Verohallinnolla on myös yritysverotukseen keskittynyt yksikkö, joka käsittelee ja valvoo ajantasaisesti etenkin vakavampia veropetoksia ja pyrkii poistamaan markkinoilta väärin toimivat yritykset. Verorikosten seuraamukset jakautuvat hallinnollisiin seuraamuksiin ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Hallinnollisia seuraamuksia ovat myöhästymismaksu, veronkorotus ja laiminlyöntimaksu Sekä tiettyjä verolajeja koskevat hallinnolliset seuraamukset kuten virhemaksu ja viivästyskorotus. Pääsääntöisesti hallinnollisia seuraamuksia voidaan määrätä riippumatta siitä, onko teosta nostettu syyte tai tuomittu rangaistus. Veronkorotusta koskee kuitenkin ne bis in idemperiaate, jonka mukaan samasta teosta ei voi tulla määrätyksi sekä veronkorotusta, että rikosseuraamusta. Verorikossyytteen lisäksi henkilölle voidaan myös kohdistaa vahingonkorvausvaatimus. Vahingonkorvauksena peritään vältetty tai maksamatta jätetty vero.