Ampuma-aseen käytön sallittavuus hätävarjelutilanteessa

Abstract

Hätävarjelutilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia, ja tästä johtuen sallitun hätävarjelun rajat vaihtelevat suurestikin tilanteesta toiseen. Aina ei ole selvää, millainen puolustautuminen hätävarjeluoikeuden nojalla on sallittua. Tässä ON-työssä syvennytään kysymykseen siitä, milloin oikeudettoman hyökkäyksen kohteena oleva puolustautuja saa sallittuna hätävarjelutekona turvautua ampuma-aseen käyttöön.

Työssä lähestytään kysymystä tarkastelemalla ampuma-aseen käytön sallittavuutta hätävarjeluteon säädännäisten (rikoslaki, 39/1889, 4:4.1) tarpeellisuuden ja puolustettavuuden edellytysten kautta. Tutkimuskysymyksinä esitetään seuraavat kysymykset: a) Mitä puolustusteon tarpeellisuus- ja puolustettavuusarviointi merkitsevät? ja b) Millaisiin vaihtoehtoisiin toimintatapoihin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen on ensisijaisesti turvauduttava ja millaisissa tilanteissa tällainen velvollisuus on? Työn tarkastelun ulkopuolelle on sen sijaan rajattu sallitun hätävarjeluteon muiden edellytysten tarkastelu.

Tutkimuskysymystä lähestytään työssä lainopillisesti. Aineistona käytetään lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta ja muutamista hovioikeuksista. Työssä sekä tulkitaan sallitun hätävarjeluteon rajoja että samanaikaisesti systematisoidaan hätävarjelun käsitettä.

Työssä esitetään, että ampuma-aseen käytön sallittavuus hätävarjelutilanteessa ratkaistaan pääsääntöisesti kokonaan rikoslain mukaisella puolustettavuusarvioinnilla. Tarpeellisuusarvioinnilla on sen sijaan usein vähäisempi itsenäisempi merkitys, sillä lähtökohtaisesti oikeudetonta hyökkäystä vastaan on aina tarpeellista puolustautua jotenkin. Työssä havaitaan lisäksi, että puolustautujan on mahdollista turvautua ampuma-aseeseen hätävarjeluoikeuden nojalla vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Keskeiseksi edellytyksesi nousee vaatimus siitä, että puolustautujaa täytyy kohdata konkreettinen ja välitön hengenvaara. Tällainen tilanne voi vain hyvin poikkeuksellisesti olla kyseessä, jos hyökkäys on aseeton. Sen sijaan jonkinlaisella aseella toteutetun hyökkäyksen kohdalla tilanne voi suhteellisen useasti olla konkreettisesti ja välittömästi hengenvaarallinen: oikeuskäytännön mukaan näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa veitsellä on jo ehditty lyödä tai tilanteessa, jossa ampuma-aseella tähdätään suoraan puolustautujaa kohti. Lisäksi voidaan todeta, että puolustautujan tulee aina suorittaa puolustusteko lievintä mahdollista keinoa käyttäen, mikä ilmentää puolustettavuusarviointiin sisältyvää suhteellisuusperiaatetta.