Liikuntaharrastukset ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät esikouluiässä

Abstract

Fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Päivittäisellä fyysisellä aktiivisuudella, kuten liikuntaharrastuksilla voidaan vaikuttaa positiivisesti vireystilaan, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja sairauksien ehkäisyyn. Lapsena opittu fyysinen aktiivisuus on yhteydessä aikuisiän aktiivisuuteen. Suomalaisista lapsista iso osa harrastaa liikuntaa säännöllisesti, mutta kaikkien osalta päivittäiset liikuntasuositukset eivät täyty. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että lasten liikuntaharrastusten valintaan vaikuttaa yksilöllisten tekijöiden lisäksi perhetausta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin esikouluikäisten lasten liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten valintaan vaikuttavia yksilöllisiä sekä perhetaustaan liittyviä tekijöitä. Perhetaustan tekijöitä tutkittiin äidin koulutustason ja asuinpaikan perusteella. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2018 kerättyä Lapsibarometrin aineistoa. Tutkimukseen osallistui 146 huoltajaa ja 146 esikouluikäistä lasta. Aineisto kerättiin puhelin- sekä lähihaastattelulla. Haastattelussa oli oma osuus huoltajille sekä lapsille. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin luokittelua, ristiintaulukointia sekä varianssianalyysia. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että esikouluikäiset lapset harrastavat jo monipuolisesti erilaisia lajeja vapaa-ajallaan. Perinteiset lajit kuten jalkapallo ja tanssi olivat suosituimpia, mutta uusillekin lajeille kuten parkourille löytyy nykyään harrastajia jo esikouluikäisistä lapsista. Lasten mielestä harrastuksissa mielekkäintä oli itse liikkuminen, lajitaidot sekä ystävät. Perhetaustalla ei ollut tämän tutkimuksen mukaan merkittävää yhteyttä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen, harrastuskustannuksiin tai vanhempien toiveisiin lasten liikuntaharrastusta kohtaan. Yleisesti vanhempien toiveet lapsen liikuntaharrastuksesta liittyivät lapsen mielestä mukavaan tekemiseen sekä kaverisuhteiden luontiin. Johtopäätöksenä voidaan pitää, että lapset harrastavat monipuolisesti erilaisia lajeja ja liikuntaharrastuksen valintaan vaikuttaa lapsen oma mielenkiinto liikuntaharrastusta kohtaan. Tämän tutkimuksen mukaan lapset liikkuivat suosituksiin nähden tarpeeksi ja perhetaustalla ei ollut suurta vaikutusta lapsen päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tämän tutkimuksen tulos antaa siis huojentavaa tietoa siitä, ettei lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrä olisi laskenut huomattavasti. Vaikka tutkimus tehtiin satunnaisotoksella koko Suomen alueelta, täytyy tuloksia kuitenkin tarkastella kriittisesti.