Tuhkan leviäminen Islannin tulivuorten räjähdyspurkauksista
Ladataan...
1.92 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tulivuoritoiminta on yleistä litosfäärilaattojen reuna-alueilla, kuten valtamerten keskiselänteillä.
Vulkanismi aiheuttaa riskejä ihmiskunnalle globaalisti, esimerkiksi pyroklastisten virtausten,
laavavirtojen sekä vulkaanisen tuhkan vaikutuksesta. Islanti on erityisen vulkaanisesti aktiivinen alue ja
aiheuttaa Euroopan alueella suurimmat riskit tiheästi tapahtuvien purkausten ansiosta. Vulkaanista
tuhkaa muodostuu räjähdyspurkauksista myös Islannissa. Tuhkalla on haittavaikutuksia
lentoliikenteelle, infrastruktuurille sekä ihmisten terveydelle, minkä takia sen leviämiseen vaikuttavia
tekijöitä on tärkeää tarkastella.
Tutkimuksessa tarkastellaan Eyjafjallajökull-tulivuoren purkausta vuonna 2010 ja Grímsvötn
tulivuoren purkausta vuonna 2010, ja tarkastellaan niiden tuhkan leviämiseen vaikuttaneita prosesseja
sekä vallinneita olosuhteita. Tavoitteena on ymmärtää Islannin geologiaa, sekä tarkastella tuhkan
yhteiskunnallista vaikutusta. Tutkimuksessa hyödynnetään EPOS Iceland -dataportaalista saatua
tilastotietoa, Lontoon VAAC-keskuksen tuottamia ennustekarttoja, sekä useista tieteellisistä julkaisuista
kerättyjä tuhkahavaintoja. Tilastoja hyödynnetään purkausten ominaisuuksien tarkasteluun, kun taas
tuhkahavaintoja, sekä VAAC-keskuksen tuottamia ennusteita hyödynnetään purkausten levittämän
tuhkan leviämisalueen selvittämiseen paikkatiedon avulla.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Eyjafjallajökullin vuoden 2010 purkauksesta ja Grímsvötnin
vuoden 2011 purkauksesta muodostuneeseen tuhkaan vaikutti erilaiset prosessit ja siten myös tuhka on
levinnyt eri alueille. VAAC-ennusteista saatiin käsitys tuhkan mahdollisesta leviämisestä.
Eyjafjallajökullin tuhka levisi nopeasti ja suoraviivaisesti Keski-Eurooppaan ja purkaus jatkui pitkään.
Grímsvötnin tuhka toisaalta levisi hitaammin Eurooppaan ja suunta oli erilainen, sillä tuhkaa levisi
Jäämerelle, Grönlantiin sekä pohjoismaihin. Tuhkahavainnoista voitiin saada samanlainen käsitys, sillä
Eyjafjallajökullin tuhkan voitiin havaita kulkeutuneen huomattavasti Grímsvötnin tuhkaa kauemmas,
Kreikkaan ja Italiaan asti. Tuhkahavaintojen ominaisuuksista voitiin tehdä päätelmiä tuhkan
laskeutumisesta, sillä Eyjafjallajökullin tuhkapilvi kulkeutui ilmakehässä useiden alueiden yli, kun taas
Grímsvötnin tuhkaa voitiin havaita maanpinnalla lähempänä purkausta.
Tuhkan erilaista leviämistä selittää useat tekijät. Purkausten ominaisuudet olivat erilaiset, sillä
Eyjafjallajökull muodosti trakyandesiittista tuhkaa, kun taas Grímsvötnin tuhka oli basalttista. Tuhkalla
oli tästä syystä erilainen tiheys, millä on voinut olla vaikutus havaittuun leviämiseen, sillä basalttinen
tuhka on raskaampaa ja laskeutuu siksi nopeammin. Toisaalta myös vallinneet sääolosuhteet ovat olleet
erilaiset, sillä Eyjafjallajökullin purkauksen aikaan matalapaineiden sijainti mahdollisti tuhkan
pitkäaikaisen kuljetuksen Keski-Eurooppaan. Grímsvötnin purkauksen aikaan troposfäärin yläosien
tuulet olivat heikot ja sääolosuhteet olivat pilviset.
Tutkimuksessa ei voitu hyödyntää kaikkia mahdollisia havaintoja tuhkasta, jolloin tulosten perusteella
ei voida tehdä päätelmiä tuhkan todellisesta leviämisestä. Tutkimuksen perusteella voitiin huomata, että
tuhkan tarkempi havainnointi, räjähdyspurkausten parempi ymmärtäminen sekä mallinnusten
kehittäminen ovat tärkeitä vulkaanisen tuhkan yhteiskunnallisten vaikutusten vähentämiseksi. Islannin
sijainti suhteessa Eurooppaan mahdollistaa sopivien olosuhteiden vallitessa tuhkan kulkeutumisen
Euroopan alueelle, ja siten merkittäviä riskejä lentoliikenteelle sekä ihmisten terveydelle.