Downin syndrooman lasten leikin ilo ja sen ilmeneminen opettajajohtoisessa- ja vapaassa leikissä

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin tapaustutkimuksena Downin syndrooman lapsen leikin ilon ilmenemistä vapaassa ja ohjatussa leikissä omassa ryhmässä. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla integroitua ryhmää, jossa havainnoitiin koko ryhmää leikin iloa, sekä Downin lapsen iloa erikseen. Leikin iloa havainnointiin lapsen ilmeistä, kehonkielestä ja sanallisesta ilmaisusta tai ääntelystä. Leikki on lapsen oppimiselle tärkeää ja edistää monia taitoja, kuten vuorovaikutusta, ymmärrystä ja kielellistä kehitystä. Leikin ilon arviointia varten integroidun ryhmän yhden päivän tapahtumia havainnoitiin ja havainnoista kirjattiin muistiinpanot molempien tutkijoiden toimesta. Aamupäivällä tutkijat pääosin kirjasivat ylös omia havaintojaan ja iltapäivällä havainnointi muuttui enemmän osallistuvaksi havainnoinniksi ja muistiinpanoja kirjoitettiin ylös myös päivän päättymisen jälkeen. Tutkijat neuvottelivat havainnoistaan ja havainnot kirjattiin Excel taulukkoon. Taulukkoon kirjattiin alkuperäiset muistiinpanot, kuvattiin leikkitilanne sekä leikin ilon ilmenemisen tavat. Näiden lisäksi eroteltiin, oliko leikki vapaata vai ohjattua. Leikin ilon arvioinnissa käytettiin Stagnittin leikin ilon asteikkoa. Downin lapsen arvoiksi saimme vapaassa leikissä 6 ja ohjatussa leikissä 5. Puolestaan koko ryhmän arvot olivat vapaassa leikissä 4 ja ohjatussa leikissä 5. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että leikki oli koko ryhmälle ja Downin lapselle hyvinkin miellyttävää, iloa tuottavaa toimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että leikkiä voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti oppimisessa ja arjessa toimimisessa.