Viranomaisen valitusoikeus, asianosaisasema ja yksilön oikeusturva

Abstract

Tässä tutkielmassa käsittelen viranomaisen uuden lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa muuttamaa valitusoikeutta hallintotuomioistuimen päätöksestä sekä tämän mahdollisia vaikutuksia viranomaisen asianosaisasemaan niin yleisessä hallintoprosessissa kuin erityisemmissäkin asiakokonaisuuksissa kuten verovalitusasioissa sekä muutoksenhakulautakunnissa. Lisäksi selvitän tämän muutoksen mahdollisia vaikutuksia yksilön oikeusturvaan. Tutkielman tarkoituksena on esitellä nykytilanteeseen johtanutta oikeuskulttuurin murrosta sekä pohtia, millaisia yksilön oikeusturvan kannalta ongelmallisia tilanteita uusi laki voi tuoda tullessaan. Tutkielmassani käytän laajasti hallintolainkäyttölain jälkeen julkaistua hallinto-oikeudellista kirjallisuutta sekä useita oikeustapauksia niin korkeimmasta hallinto-oikeudesta kuin vakuutusoikeudestakin. Koska tutkielmani aihe on korostetun kotimainen, kansainvälisiä ja pohjoismaisia lähteitä on käytetty kohtuudella. Tutkielmani tuloksena, vaikka laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa paperilla merkittävästi laajentaa hallintopäätöksen tehneen viranomaisen valitusoikeutta, varsinkin suhteessa vanhaan hallintolainkäyttölakiin, on muutos kuitenkin paljon pienempi ja itse asiassa looginen jatkumo uuden lain voimaantulon aikaiseen oikeuskulttuuriin peilattuna. Tämän mukaisesti hallintopäätöksen tehnyt viranomainen on voinut käytännössä pääsääntönä valittaa yksityisen asianosaisen tavoin hallinto-oikeuden päätöksestä, mikäli KHO myöntää valitusluvan. Muutos on myös omiaan laajentamaan viranomaisen asemaa asian käsittelyssä vieden hallintoprosessia kohti kaksiasiainosaisuutta. Kuitenkaan muutoksella ei pääsääntöisesti vaaranneta yksilön oikeusturvaa. Vaikka viranomainen saa prosessissa suuremman roolin ja sillä on usein yksityistä asianosaista suuremmat resurssit ja tietotaito, on sen kuitenkin noudatettava hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita myös toimiessaan osapuolena hallintoprosessissa, mikä rajoittaa viranomaisen mahdollisia intressejä keskittyä vain yksipuoliseen edunvalvontaan.