Köyhyys, heikko ruokaturva ja lasten aliravitsemus Nigerian alueilla 2018-2019

Abstract

Ruokaturvan vaarantuminen on suuri ongelma kehittyvissä maissa. Ruokaturvan vaarantumisen seurauksena myös nälkä, aliravitsemus ja yleiset muut terveysongelmat voivat lisääntyä. Yleensä näiden syiden taustalla kehittyvissä maissa on niin kutsuttu köyhyyden kierre. Tämän pro gradu - tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset köyhyyden kierteeseen liittyvät osatekijät vaikuttavat Nigerian kotitalouksien ruokaturvaan sekä alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemukseen alueellisesti. Tässä tutkielmassa tutkittiin lyhytkasvuisuutta ja pienipainoisuutta ruokaturvan vaarantumisen seurausvaikutuksena maantieteellisessä kontekstissa.

Ensimmäisenä aineistona tässä tutkielmassa käytettiin Nigerian Tilastokeskuksen ja Maailmanpankin kanssa kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun nigerialaisille suunnatun kotitalouskyselyn tuloksia. Toisena aineistona käytössä oli vuoden 2020 Maailmanlaajuisen ruokakriisiraportin karttakuva vuoden 2019 ruokaturvan tilanteesta sekä Nigerian Väestö- ja terveystutkimuksen karttakuvat lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden jakautumisesta Nigeriassa vuodelta 2018. Tutkielmassani tarkasteltiin kotitalouskyselyssä tuotetun aineiston perusteella köyhyyden kierteeseen johtavien tekijöiden jakautumista Nigeriassa. Tarkasteluun valittiin monipuolisesti köyhyyden kierrettä kuvaavia tekijöitä. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä ja kartta-analyysia. Kuvailevan tilastoanalyysin avulla tutkittiin kotitalouskyselystä saatujen köyhyyttä selittävien osatekijöiden alueellisia jakaumia ja verrattiin niitä analysoituihin lyhytkasvuisuuden, pienipainoisuuden ja ruokaturvan karttoihin.

Tuloksista voidaan todeta, että käytettävissä olevan aineiston perusteella suurin osa köyhyyden kierteen tekijöistä näyttäisi olevan yhteydessä ruokaturvan ja sen seurauksena lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden alueelliseen jakautumiseen Nigeriassa, eli nämä tekijät saattavat selittää ruokaturvan tasoa ja erilaisten aliravitsemuksen muotoja. Yksi merkittävä ristiriita oli kuitenkin siinä, että kartta-analyysien perusteella aliravitsemus eri muodoissaan jakautui alueellisesti toisin kuin alueellinen ruokaturva kotitalouskyselyn perusteella. Ruokaturvattomuutta koettiin kotitalouskyselyn mukaan eniten alueilla, joissa on pienin kriisi lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden suhteen. Maan pohjoisosissa, erityisesti koillisessa, on karttojen mukaan heikoin tilanne aliravitsemuksen ja ruokaturvan suhteen ja tutkielman tulokset pääasiallisesti tukevat tätä tietoa, koska kotitalouskyselyssä ilmenneissä vastauksissa suurimmat haasteet eri tekijöiden suhteen painottuivat myös maan pohjoisosiin, erityisesti koilliseen. Tutkielman tuloksiin voi vaikuttaa moni muukin asia, eikä tuloksia voida esittää selkeänä kausaalisuhteena. Olisi hyvä tutkia aihetta tulevaisuudessa myös muilla aineistoilla ja menetelmillä.

Food insecurity is a significant problem in developing countries. As a consequence of food insecurity, issues such as hunger, malnutrition and other general health concerns can also increase. Typically, underlying these factors in developing countries is what is commonly referred to as the poverty cycle. The aim of this master’s thesis was to explore how various factors associated with the poverty cycle affect food security and malnutrition among children under the age of 5 in Nigeria across different regions. Thus, this study investigated stunting and wasting as outcomes of food security within a geographical context.

The first data for this thesis is from a household survey made in Nigeria as part of international collaboration with the Nigerian National Bureau of Statistics and the World Bank. The other source of data consisted of the map on food security from the Global Report on Food Crises 2020 and maps from the Demographic and Health Survey illustrating the distribution of stunting and wasting in Nigeria in 2018. This study examined the distribution of factors contributing to the cycle of poverty in Nigeria based on the data generated from the household survey. Factors were selected for analysis to comprehensively represent various components of the poverty cycle. Descriptive statistical analysis and map analysis were used as methods. Descriptive statistical analysis was used to examine the regional distributions of factors explaining poverty obtained from the household survey and compared them to the analysed maps of stunting, wasting and food security in Nigeria.

The results indicate that most factors of the poverty cycle may be correlated with the regional distribution of stunting, wasting and food security in Nigeria, suggesting causal relationships between these components and different forms of malnutrition and food security. One notable inconsistency was observed in how the distribution of different forms of malnutrition in the maps presented in the thesis diverged from the responses obtained regarding food security. Food insecurity was reported to be highest in areas with the least crisis concerning stunting and wasting. The northern parts of the country, particularly the northeast, exhibit the weakest situation regarding malnutrition and food security, and the results of the study may clarify this situation, since the household survey resposes revealed that the greatest challenges regarding the various factors related to poverty were also concentrated in the northern parts of the country, particularly in the North East. The results of the study can be influenced by many other factors and the results cannot be presented as a clear causal relationship. It would be beneficial to investigate the topic in the future using different data and methods as well.