Finnish pharmaceutical sector in the shifting geopolitics : European Union’s role in managing strategic dependencies

Abstract

The main object of this research is to provide an understanding of the EU’s intermediate role of managing Finland’s strategic dependencies in pharmaceuticals, and how it reflects on the national economic security and security of supply. EU’s risk mitigating role is assessed in the light of stressed transatlantic relations followed by the tariff wars of early 2025 and China’s involvement in the active pharmaceutical ingredients’ (API) production as well as the trade war with the U.S. First, Finland’s position in the pharmaceutical supply chains is examined through Global Production Network (GPN) and network embeddedness theories. This provides a background on the structures behind the dependencies and power dynamics. After that, the nature of dependencies and possible interdependencies, as well as possibilities for weaponization are examined. Then these findings are framed into the political economy framework, and the vulnerabilities are observed through the process of securitization, linking the vulnerabilities to economic security and security of supply. Lastly, the EU level mechanisms are applied to the phenomenon. The literature review shows that political economy framework’s explanation of both the socio-economic and political factors stemming inside and outside the observed economy affect the industry performance and market outcome of the GPN. The internal socio-economic and political factors include, for example, domestic regulation, reimbursement systems, security of supply mechanisms, market size, industrial competitiveness, and state-industry relations. The external factors consist of geopolitical trade tensions, global market structures, power asymmetries between states, international competition, trade policy actions, and the organization of global production networks. Securitization further explains the contexts when the vulnerabilities are deemed strategic. This research also utilizes Finland’s trade data of 2025 to compute the import and export dependencies. These results showed high concentrations of pharmaceuticals on extra-EU destination countries and countries of origin. This information is valuable, as import concentration affects the security of supply, and export concentration affects the economic security. The flagged products are then reviewed for trade dependencies with the U.S., China, and India. Additionally, the strategic relevancies of the product groups are considered. The results of this thesis provide a theoretical basis for positioning the EU’s tools on the global pharmaceutical production network, while considering Finland’s security of supply and economic security. The findings provide new insights into the existing academic literature. Previous literature has focused on the pharmaceutical industry of the EU as a whole, disregarding the uniqueness of healthcare and security of supply systems of each member country. This makes the proposed process new in the academic literature in the IB field. Additionally, this research proposes conditions when pharmaceuticals can be turned into strategic matters through the securitization process. The analysis agrees on findings on the external powers’ behavior patterns affecting economic security and the institutional responses of regional states.

Tämän tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää, millainen välittäjän rooli EU:lla on Suomen strategisten riippuvuussuhteiden hallinnassa lääkealalla ja miten tämä heijastuu kansalliseen taloudelliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. EU:n riskienhallintaroolia arvioidaan huomioon ottaen jännittyneet transatlanttiset suhteet, joita seurasivat vuoden 2025 alkupuolella käydyt tullisodat, Kiinan osallistuminen lääkeaineiden tuotantoon sekä kauppasota Yhdysvaltojen kanssa. Suomen asemaa lääkkeiden toimitusketjuissa tarkastellaan globaalien tuotantoverkostojen (GPN) sekä tuotantoverkostojen kytkeytymisen asteen kautta. Tämä tarjoaa taustatietoa riippuvuuksien ja voimadynamiikkojen taustalla olevista rakenteista. Riippuvuuksien ja mahdollisten keskinäisriippuvuuksien luonnetta ja aseistamisen mahdollisuutta tarkastellaan. Nämä havainnot sijoitetaan poliittisen talouden viitekehykseen, ja haavoittuvuuksia tarkastellaan turvallistamisen prosessin kautta, liittäen haavoittuvuuden taloudelliseen turvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen. Lopuksi ilmiöön sovelletaan EU-tason mekanismeja. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että poliittisen talouden viitekehyksen selitys sekä sisäisistä että ulkoisista sosioekonomisista ja poliittisista tekijöistä vaikuttaa toimialan suorituskykyyn ja markkinatuloksiin, kun taas turvallistaminen selittää tarkemmin, milloin haavoittuvuudet katsotaan strategisiksi. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään myös Suomen ulkomaankauppatietoja vuodelta 2025 tuonti- ja vientiriippuvuuksien laskemiseksi. Tulokset osoittavat lääkkeiden korkean keskittymisen EU:n ulkopuolisiin alkuperä- ja kohdemaihin. Tämä tieto on arvokasta, sillä tuonnin keskittyminen vaikuttaa toimitusvarmuuteen ja viennin keskittyminen taloudelliseen turvallisuuteen. Analyysissa esille nousseiden tuotteiden riippuvuudet Yhdysvaltojen, Kiinan, ja Intian suhteen lasketaan. Lisäksi tuoteryhmien strategiset keskeisyydet otetaan tarkasteluun. Tämän opinnäytetyön tulokset tarjoavat teoreettisen perustan EU:n kauppapoliittisten välineiden sijoittamiselle globaaliin lääkkeiden tuotantoverkostoon huomioon ottaen Suomen huoltovarmuuden ja taloudellisen turvallisuuden. Tulokset tuovat uutta näkemystä olevassa olevaan akateemiseen kirjallisuuteen. Aikaisempi kirjallisuus on keskittynyt EU:n lääketeollisuuteen kokonaisuutena jättäen huomiotta kunkin jäsenmaan terveydenhuolto- ja huoltovarmuusjärjestelmien erityspiirteet. Tämä tekee ehdotetusta vaikuttamisprosessista uudentyyppisen kansainvälisen liiketoiminnan akateemisessa kirjallisuudessa. Lisäksi tutkimuksessa esitetään edellytykset, joiden täyttyessä lääkkeet voidaan nostaa strategisiksi kysymyksiksi turvallistamisprosessin kautta. Analyysi tukee havaintoja ulkoisten toimijoiden käyttäytymismalleista, jotka vaikuttavat taloudelliseen turvallisuuteen, sekä alueellisten valtioiden institutionaalisista reaktioista.